Ajankohtaisimpana nostona ministeri Leena Meri esitti selvityksen käynnistämistä rikosvastuun alaikärajan laskemisesta 14 vuoteen tietyissä vakavissa rikoksissa — tavoite, joka on ollut perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa jo pitkään. Taustatietona hän viittasi Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden mukaan vuodesta 2021 lähtien yleisin pahoinpitelyrikoksista epäiltyjen ikä on ollut 14 vuotta, ja viime vuonna pahoinpitelyistä epäiltyjä alle 15-vuotiaita oli 4 700.
Näistä ulkomaalaistaustaiset muodostavat suurimman ryhmän, ja yli puolet heistä on lähtöisin Lähi-idästä tai Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Ministeri kertoi myös käyneensä Pariisissa, jossa ranskalaiset oikeusministeriön edustajat kuvasivat, kuinka 12–13-vuotiaita värvätään järjestäytyneisiin rikosrakenteisiin. Seuraamusmuodoksi harkitaan muun muassa yhdyskuntapalvelua tai nuorisorangaistusta.
Vakavissa rikoksissa tarvitaan karkotusautomaatti
Ulkomaalaisten vankien karkottamisen tehostamiseksi ministeri esitti mallia, jossa karkotus tapahtuisi automaattisesti rikosprosessin yhteydessä vakavissa rikoksissa ilman erillistä harkintaa. Lisäksi hän toi esiin ajatuksen vankien siirtämisestä EU:n ulkopuolelle odottamaan karkotusta — mallinaan Tanskan ja Kosovon välinen järjestely.
Piakkoin järjestettävässä tiedotustilaisuudessa oikeusministeri aikoo julkaista esiselvityksen vankipaikkojen vuokraamisesta EU:n ulkopuolelle, mallina Viron ja Ruotsin välinen sopimus. Hän totesi, että vankilatilanne on eurooppalainen ongelma: Ranskassa täyttöaste on 210 prosenttia, kun Suomessa se on 100 prosenttia, ja ulkomaalaisten vankien osuus kasvaa useissa EU-maissa.
Kolmantena nostona oikeusministeri esitti selvitystä hallinnollisesta seuraamusmaksusta perusteettomista valituksista, pitäen tätä lähestymistapaa etukäteistä oikeudenkäyntimaksua oikeudenmukaisempana.