MATTI MATIKAINEN
Oikeusministeri Leena Meri kertoi eilen Imatralla oikeus- ja sisäpolitiikan tiukennuksista. Meri korosti, että oikeusministeriön hallinnonala on toteuttanut jo nyt historiallisen laajoja uudistuksia. Kriminaalipolitiikka ja prosessioikeus ovat kokeneet suuren muutoksen. Hallitus on lisännyt toimikautensa aikana 400 uutta vankipaikkaa sekä antanut yli 80 lakiesitystä.
Ajankohtaisimpana nostona ministeri Leena Meri esitti selvityksen käynnistämistä rikosvastuun alaikärajan laskemisesta 14 vuoteen tietyissä vakavissa rikoksissa — tavoite, joka on ollut perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa jo pitkään. Taustatietona hän viittasi Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden mukaan vuodesta 2021 lähtien yleisin pahoinpitelyrikoksista epäiltyjen ikä on ollut 14 vuotta, ja viime vuonna pahoinpitelyistä epäiltyjä alle 15-vuotiaita oli 4 700.
Näistä ulkomaalaistaustaiset muodostavat suurimman ryhmän, ja yli puolet heistä on lähtöisin Lähi-idästä tai Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Ministeri kertoi myös käyneensä Pariisissa, jossa ranskalaiset oikeusministeriön edustajat kuvasivat, kuinka 12–13-vuotiaita värvätään järjestäytyneisiin rikosrakenteisiin. Seuraamusmuodoksi harkitaan muun muassa yhdyskuntapalvelua tai nuorisorangaistusta.
Ulkomaalaisten vankien karkottamisen tehostamiseksi ministeri esitti mallia, jossa karkotus tapahtuisi automaattisesti rikosprosessin yhteydessä vakavissa rikoksissa ilman erillistä harkintaa. Lisäksi hän toi esiin ajatuksen vankien siirtämisestä EU:n ulkopuolelle odottamaan karkotusta — mallinaan Tanskan ja Kosovon välinen järjestely.
Piakkoin järjestettävässä tiedotustilaisuudessa oikeusministeri aikoo julkaista esiselvityksen vankipaikkojen vuokraamisesta EU:n ulkopuolelle, mallina Viron ja Ruotsin välinen sopimus. Hän totesi, että vankilatilanne on eurooppalainen ongelma: Ranskassa täyttöaste on 210 prosenttia, kun Suomessa se on 100 prosenttia, ja ulkomaalaisten vankien osuus kasvaa useissa EU-maissa.
Kolmantena nostona oikeusministeri esitti selvitystä hallinnollisesta seuraamusmaksusta perusteettomista valituksista, pitäen tätä lähestymistapaa etukäteistä oikeudenkäyntimaksua oikeudenmukaisempana.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsin parlamentti äänesti torstaina rikosvastuun ikärajan laskemisesta 14 vuoteen vakavimmissa rikoksissa. Suomessa asiaa koskeva selvitys käynnistyi kesällä.
Alaikäisten tekemiksi epäiltyjen seksuaalirikosten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Poliisihallituksen mukaan erityisesti verkossa leviävä haitallinen sisältö voi lisätä riskiä, että lapsi tai nuori syyllistyy itse rikokseen. Nykyhallitus haluaa puuttua nuorten rikollisuuteen aiempaa tiukemmin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää kokoomuksen avausta seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten koventamisesta tervetulleena ja ehdottaa heti, kuinka asiassa voidaan käytännössä edetä: Antikainen kohdentaisi Garden Helsinki -hankkeelta rauenneesta 35 miljoonan euron valtiontuesta vapautuvan liikkumavaran vankeinhoitoon.
Oikeusministeriö toteuttaa parhaillaan tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia siirtää ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeusrangaistustaan kotimaihinsa tai poistaa heidät maasta.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
