LEHTIKUVA
Oikeusministeriö toteuttaa parhaillaan tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia siirtää ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeusrangaistustaan kotimaihinsa tai poistaa heidät maasta.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa toimien oikeudellisia edellytyksiä sekä mahdollisia lainsäädännön ja käytännön esteitä. Hanke toteuttaa hallitusohjelman kirjausta ulkomaalaisten vankien siirtämisen edistämisestä, mikä on kirjattu myös keväällä 2025 hyväksyttyyn kriminaalipoliittiseen toimenpideohjelmaan. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
– Olen erittäin tyytyväinen, että tämä kriminaalipoliittisessa toimenpideohjelmassa sovittu toimenpide etenee. On vankiloiden yliasutuskin huomioiden keskeistä selvittää keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa ja ulkomaalaisten vankien maasta poistamista, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan Suomen vankiloissa oli vuonna 2025 keskimäärin 3 545 vankia, joista ulkomaan kansalaisia oli 839 eli noin 23,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on noin 7,7 prosenttia.
Ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaisten vankien lisäys on muodostanut noin neljä viidesosaa koko vankimäärän kasvusta.
Ulkomaalaisten vankeusvankien yleisimmät päärikokset olivat huumausainerikokset (49 %), seksuaalirikokset (21 %) ja henkirikokset (10 %).
Oikeusministeriö on pyrkinyt edistämään vankiensiirtoa myös kahdenvälisesti. Tammikuussa ministeri Meri ja Viron oikeusministeri Liisa-Ly Pakosta allekirjoittivat yhteisen julistuksen vankiensiirron tehostamisesta maiden välillä, ja maaliskuussa asiasta tehtiin yhteisymmärryspöytäkirja.
EU-tasolla Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät maanantaina alustavaan sopuun niin kutsutun paluuasetuksen hyväksymisestä. Komission ehdotukseen sisältyy mahdollisuus, että jäsenvaltiot voivat sopia kolmansien maiden kanssa ulkomaalaisten karkottamisesta kyseisiin maihin ilman, että henkilö palautetaan nimenomaan kotimaahansa.
Asetusehdotuksen 16. artiklan mukaan karkotuksissa etusijalle asetettaisiin henkilöt, jotka muodostavat turvallisuusriskin oleskelumaassaan, mukaan lukien vakaviin rikoksiin syyllistyneet. Sopimus edellyttää vielä Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 3 000 vankipaikkaa. Nykyinen vankimäärä ylittää kapasiteetin yli 500 vangilla. Hallitus on päättänyt lisätä vankipaikkoja yliasutustilanteen helpottamiseksi, ja samanaikaisesti selvitetään keinoja vähentää ulkomaalaisten vankien määrää maasta poistamisen kautta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla tehostetaan maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Lisäksi jatkossa maahantulokielto voitaisiin määrätä jo ennalta turvallisuutta vaarantavalle henkilölle.
Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että turvallisuus on ollut ja tulee ensi vuonnakin olemaan hallituksen korkeimpia prioriteetteja. - Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii poliisien riittävää rahoitusta, katujengiongelman tunnustamista ja tunnistamista sekä juuri niitä rikoslain tiukennuksia, joita hallitus on jo tehnytkin, Garedew kertoo.
Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
