LEHTIKUVA
Oikeusministeriö toteuttaa parhaillaan tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia siirtää ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeusrangaistustaan kotimaihinsa tai poistaa heidät maasta.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa toimien oikeudellisia edellytyksiä sekä mahdollisia lainsäädännön ja käytännön esteitä. Hanke toteuttaa hallitusohjelman kirjausta ulkomaalaisten vankien siirtämisen edistämisestä, mikä on kirjattu myös keväällä 2025 hyväksyttyyn kriminaalipoliittiseen toimenpideohjelmaan. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
– Olen erittäin tyytyväinen, että tämä kriminaalipoliittisessa toimenpideohjelmassa sovittu toimenpide etenee. On vankiloiden yliasutuskin huomioiden keskeistä selvittää keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa ja ulkomaalaisten vankien maasta poistamista, oikeusministeri Leena Meri toteaa.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan Suomen vankiloissa oli vuonna 2025 keskimäärin 3 545 vankia, joista ulkomaan kansalaisia oli 839 eli noin 23,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on noin 7,7 prosenttia.
Ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaisten vankien lisäys on muodostanut noin neljä viidesosaa koko vankimäärän kasvusta.
Ulkomaalaisten vankeusvankien yleisimmät päärikokset olivat huumausainerikokset (49 %), seksuaalirikokset (21 %) ja henkirikokset (10 %).
Oikeusministeriö on pyrkinyt edistämään vankiensiirtoa myös kahdenvälisesti. Tammikuussa ministeri Meri ja Viron oikeusministeri Liisa-Ly Pakosta allekirjoittivat yhteisen julistuksen vankiensiirron tehostamisesta maiden välillä, ja maaliskuussa asiasta tehtiin yhteisymmärryspöytäkirja.
EU-tasolla Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät maanantaina alustavaan sopuun niin kutsutun paluuasetuksen hyväksymisestä. Komission ehdotukseen sisältyy mahdollisuus, että jäsenvaltiot voivat sopia kolmansien maiden kanssa ulkomaalaisten karkottamisesta kyseisiin maihin ilman, että henkilö palautetaan nimenomaan kotimaahansa.
Asetusehdotuksen 16. artiklan mukaan karkotuksissa etusijalle asetettaisiin henkilöt, jotka muodostavat turvallisuusriskin oleskelumaassaan, mukaan lukien vakaviin rikoksiin syyllistyneet. Sopimus edellyttää vielä Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 3 000 vankipaikkaa. Nykyinen vankimäärä ylittää kapasiteetin yli 500 vangilla. Hallitus on päättänyt lisätä vankipaikkoja yliasutustilanteen helpottamiseksi, ja samanaikaisesti selvitetään keinoja vähentää ulkomaalaisten vankien määrää maasta poistamisen kautta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla tehostetaan maasta poistamisen täytäntöönpanoa. Lisäksi jatkossa maahantulokielto voitaisiin määrätä jo ennalta turvallisuutta vaarantavalle henkilölle.
Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että turvallisuus on ollut ja tulee ensi vuonnakin olemaan hallituksen korkeimpia prioriteetteja. - Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii poliisien riittävää rahoitusta, katujengiongelman tunnustamista ja tunnistamista sekä juuri niitä rikoslain tiukennuksia, joita hallitus on jo tehnytkin, Garedew kertoo.
Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
