LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii suomalaisia peruskouluja kysymään avoimesti, pystyykö lapsi osallistumaan opetukseen ja toimimaan turvallisesti osana ryhmää. Strandman nostaa esiin vaietun kysymyksen lasten koulukuntoisuudesta. Hänen mukaansa koulujen täytyy turvata samanaikaisesti niin yksittäisen lapsen etu, oikeus oppimiseen kuin muiden oppilaiden ja opettajien turvallisuuskin.
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman peräänkuuluttaa selkeitä toimintamalleja tilanteisiin, joissa lapsen koulunkäynti ei suju tai hänen käyttäytymisensä vaarantaa koulupäivän turvallisuuden.
– Meidän on uskallettava kysyä, onko lapsi koulukuntoinen. Pystyykö hän osallistumaan opetukseen, toimimaan ryhmässä ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä? Jos koulunkäynti ei onnistu, ongelmaa ei ratkaista katsomalla toiseen suuntaan. Lapsi tarvitsee oikea-aikaista tukea, ja koulun aikuiset selkeät toimintamallit, Strandman painottaa.
Oppimisvaikeudet, keskittymisongelmat, tunne-elämän haasteet ja kuormittavat elämäntilanteet voivat vaikeuttaa koulunkäyntiä. Lapsen vaikeudet eivät automaattisesti tarkoita, ettei hän olisi koulukuntoinen. Ne voivat kertoa tarpeesta vahvempaan oppimisen tukeen, yksilöllisiin opetusjärjestelyihin tai moniammatilliseen apuun.
– Koulussa ei riitä, että lapsi on fyysisesti paikalla. Hänen pitää pystyä oppimaan, ja samalla muiden oppilaiden oikeus työrauhaan sekä opettajan mahdollisuus opettaa on turvattava. Näitä oikeuksia ei saa asettaa vastakkain, Strandman toteaa.
Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja koululla velvollisuus järjestää opetus sekä tukea lapsen oppimista ja kasvua. Jos koulupäivät toistuvasti keskeytyvät tai turvallisuus vaarantuu, tarvitaan yhteinen arvio tilanteesta ja selkeä suunnitelma jatkosta.
– Vastuun siirtely ei auta lasta. Opetuksen, huoltajien, oppilashuollon ja tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen on tehtävä yhteistyötä. Opettajia ei saa jättää yksin tilanteissa, joissa lapsen tuen tarve ylittää koulun nykyiset mahdollisuudet, Strandman vaatii.
Koulukuntoisuuden arviointi ei saa tarkoittaa lapsen leimaamista tai syrjäyttämistä. Tavoitteena on selvittää, millä tuella ja järjestelyillä koulunkäynti onnistuu. Samalla koulun henkilöstöllä on oltava riittävä osaaminen, resurssit ja toimivat keinot puuttua turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin.
– Lapsen etu edellyttää, että vaikeudet tunnistetaan ja niihin puututaan. Jokaisella lapsella on oikeus oppia turvallisessa ympäristössä, ja jokaisella opettajalla on oltava mahdollisuus tehdä työnsä. Koulunkäynnin edellytyksistä on uskallettava puhua avoimesti, ja ratkaisuja on etsittävä ajoissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin yliopiston kasvatustieteiden dosentti Jari Salminen on kommentoinut Suomen Kuvalehdessä tuoreita PISA 2025 -tuloksia ja suomalaisten oppimistulosten heikentymistä. Eduskunnan perussuomalainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää Salmisen puheenvuoroa järkevänä ja tarpeellisena.
Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii opetusministeriltä, opetusministeriöltä ja Opetushallitukselta selkeää linjaa ja selkärankaa siihen, miten koulujen tulee toimia tilanteissa, joissa huoltajat vaativat muutoksia opetuksen sisältöön uskonnollisen vakaumuksen tai muun ideologisen näkemyksen perusteella.
Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että suomalaisen peruskoulun suunnan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
