Vuonna 2024 oman äidinkielen opetusta järjestettiin Suomessa 66:ssa eri kielessä, ja siihen myönnettiin noin 3,16 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen, S2/R2-opetuksen sekä muun opetuksen tukemiseen on varattu yhteensä 22,475 miljoonaa euroa.
– Peruskoulun rajalliset resurssit on käytettävä ensisijaisesti siihen, että jokainen lapsi oppii Suomessa opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavan kielen. Ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää julkisesti rahoitettua opetusta kymmenissä eri äidinkielissä, Mira Nieminen sanoo.
Esimerkkiä Tanskasta
Aloitteessa esitetään, että muiden kuin kansallisten ja lainsäädännössä erityisasemassa olevien kielten oman äidinkielen opetuksen julkista järjestämistä ja rahoittamista uudistetaan siinä laajuudessa kuin perustuslaki sen mahdollistaa.
Samalla Nieminen haluaa selvittää mallia, jossa suomea tai ruotsia puutteellisesti osaavalle oppilaalle annetaan tehostettua ja tarpeeseen perustuvaa kieliopetusta. Esimerkkiä voidaan ottaa Tanskasta, jossa kielitukea voidaan järjestää alkuvaiheessa vastaanottoluokassa tai pienemmässä ryhmässä tavoitteena osallistuminen tavalliseen opetukseen.
– Oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen on tärkeää, mutta sitä voidaan tehdä perheissä, yhteisöissä ja koulun ulkopuolella. Koulun tehtävänä on antaa lapselle mahdollisimman hyvät valmiudet pärjätä opinnoissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Riittävä suomen tai ruotsin taito on siinä avainasemassa, Nieminen toteaa.