Budjettiriihessä Rail Nordican suunnitteluun tehtiin merkittävä lisäpanostus, joka nostaa hankkeen suunnittelurahoituksen yhteensä 107 miljoonaan euroon. Lisärahoituksella suunnittelua voidaan laajentaa Rovaniemen ja Oulun suuntaan. Samalla Norvajärven varalaskupaikan kiertotielle esitettiin 3,6 miljoonan euron määrärahaa.
– Pohjoisen turvallisuutta ei vahvisteta kertomalla, miten tärkeä asia on kyseessä, vaan konkreettisilla päätöksillä. Nyt niitä on tehty. Rail Nordica ja Norvajärven varalaskupaikan kiertotie ovat molemmat hankkeita, joilla vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja koko Pohjois-Suomen toimintakykyä, Sara Seppänen toteaa.
Seppäsen mukaan Rail Nordican suunnittelun eteneminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa Suomen logistiset yhteydet länteen ovat nousseet aivan uudella tavalla turvallisuuspolitiikan keskiöön. Hankkeen tavoitteena on yhdistää Suomen rataverkkoa eurooppalaiseen raideleveyteen Ruotsin kautta ja mahdollistaa yhteyksien ulottaminen Meri-Lapista edelleen Kemin, Oulun ja Rovaniemen suuntiin.
– Rail Nordica ei ole pelkkä ratahanke, vaan se on turvallisuus-, huoltovarmuus- ja elinkeinohanke. Suomen on pystyttävä varmistamaan yhteydet länteen myös silloin, kun toimintaympäristö ympärillämme muuttuu nopeasti. Samalla paremmat yhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia teollisuudelle, kaupalle ja koko Pohjois-Suomen elinvoimalle, Seppänen sanoo.
Nyt on otettu tärkeä askel eteenpäin
Seppänen pitää tärkeänä sitä, että suunnittelu etenee nyt Meri-Lapista kohti Oulua ja Rovaniemeä. Hänen mukaansa kyse on pitkäjänteisestä investoinnista, jonka vaikutukset ulottuvat paljon nykyhetkeä pidemmälle.
– Meidän pitää katsoa Pohjois-Suomen infrastruktuuria vuosikymmenten, ei yhden vaalikauden perspektiivillä. Jos haluamme pitää Lapin elinvoimaisena, vahvistaa huoltovarmuutta ja varmistaa Suomen yhteydet länteen, nämä yhteydet on rakennettava kuntoon. Nyt on otettu tärkeä askel eteenpäin.
Myös Norvajärven varalaskupaikan kiertotie on Seppäsen mukaan tärkeä osa kokonaisuutta. Hallituksen budjettiriihessä hankkeelle esitettiin 3,6 miljoonan euron määrärahaa. Norvajärven varalaskupaikan kehittäminen liittyy laajempaan sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustuskyvyn vahvistamiseen.
– Norvajärven varalaskupaikka ei ole irrallinen liikenneinvestointi. Sen taustalla on Suomen puolustuksen ja sotilaallisen liikkuvuuden tarve. Samalla on huolehdittava siitä, että alueen liikenne toimii turvallisesti ja sujuvasti myös varalaskupaikan käytön aikana. Kiertotie palvelee tässä tarkoituksessa sekä puolustusta että alueen muuta liikennettä.
Kyse on koko Suomen kilpailukyvystä ja elinvoimasta
Seppänen korostaa, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuurin merkitys on kasvanut. Pohjoisen kautta kulkevat yhteydet ovat keskeisiä sekä Suomen oman puolustuskyvyn että liittokunnan yhteisen turvallisuuden kannalta.
– Lapilla ja koko Pohjois-Suomella on aivan keskeinen rooli Suomen puolustuksessa, huoltovarmuudessa ja Nato-yhteistyössä. Siksikin väylien on oltava kunnossa.
Seppänen pitää tärkeänä myös sitä, että infrastruktuuri-investoinneilla vahvistetaan samalla Pohjois-Suomen taloudellista kehitystä.
– Turvallisuus ja elinvoima eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Hyvät ratayhteydet, toimiva tieverkko ja sotilaallista liikkuvuutta palveleva infrastruktuuri tekevät Pohjois-Suomesta houkuttelevamman paikan investoinneille, yrityksille ja ihmisille. Tässä on kyse koko Suomen kilpailukyvystä ja elinvoimasta.