Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

sotilaallinen liikkuvuus

Ministeri Ranne: Läntiset yhteydet ovat maamme elinehto – ”Hallitusohjelma painottaa kansallista turvallisuutta”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila haluaa huolehtia EU:ssa kansallisesta kilpailukyvystä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä sekä purkaa sääntelyä ja hallinnollista taakkaa.

– Nykyiset valtiontukisäännökset rampauttavat suomalaisyritysten toimintaa, ja niihin on välttämätöntä puuttua komission tulevalla ohjelmakaudella. Suomi pärjää, kun toimitaan markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
– Nyt Saksa ja Ranska häiritsevät markkinoita ja houkuttelevat investointeja kansallisella velkarahalla. Tämä on koko Euroopalle tappioksi, Vilhelm Junnila kertoo.
Hänen mukaansa suomalaisille liikenteenkäyttäjille on tärkeää, että heillä on Euroopan parlamentissa kontakti autoilijoiden etujen ajamisessa.
– Tarvitsemme panostuksia infraan esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden, mutta myös rajat ylittävien liikennehankkeiden osalta. Kaikkein tärkeintä on pitää keskeiset väylät asianmukaisessa kunnossa ja ehkäistä sääntelyä, joka asettaisi uusia velvoitteita autoilijoille ja motoristeille, Junnila toteaa.
Ei ennallistamisasetuksille
Hän toruu Euroopan unionin vihervasemmistolaista rälssiä, joka on menneellä kaudella keskittynyt mikromanageroimaan kansallisvaltioiden päätösvallassa olevia asioita.
– Perussopimuksen mukaan esimerkiksi metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille. Me emme tarvitse emmekä halua minkäänlaisia ennallistamisasetuksia puuttumaan omaisuudensuojaan ja aiheuttamaan kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, Junnila painottaa.
EU:n tulee keskittyä Junnilan mielestä lainsäädännön toimeenpanoon eikä tehdä jatkuvasti uusia ehdotuksia, joissa tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa.
– Tämä on räikeää esimerkiksi energiapolitiikassa, jossa eri energiamuotoja kohdellaan ideologisin perustein.
Bio- ja kiertotaloutta vahvistettava
Suomen on otettava Junnilan mielestä vahvempi asema bio- ja kiertotaloudessa, koska metsä on keskeisin luonnonvaramme ja Suomessa on merkittäviä teollisia mahdollisuuksia uusiin investointeihin.
– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoja tuleekin ohjata suomalaiseen kestävään ja päästöttömään teknologiaan. Järkevällä energiapolitiikalla luomme uusia innovaatioita, työpaikkoja ja vakaan investointiympäristön.
– Huoltovarmuuteen ja puolustusteollisuuteen tulee panostaa. Suomalainen ruuantuotanto on kestävää ja laadukasta, Junnila selvittää.
Hän näkee, että keskustaoikeistolaiset voimat ECR, EPP ja Renew voivat tässä yhdistää voimansa ja pitää sosialistien sorkat etäällä autoista, pelloilta, metsistä, metsästyksestä ja muusta suomalaisille tärkeästä kansallisomaisuudesta.
Kansainvälistä työkokemusta
Vilhelm Junnila on Varsinais-Suomessa sijaitsevan Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hän toimii perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnassa.
Erinomaista englantia puhuvalla Junnilalla on ulkopoliittista kokemusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Suomen valtuuskunnan johtotehtävistä viiden vuoden ajalta.
– Se antaa hyvät lähtökohdat europarlamenttiin, Junnila toteaa.
Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaiden neuvostossa ja useissa muissa kansainvälisissä tehtävissä, esimerkiksi vaalitarkkailijana. Junnila on rakentamassa siltaa konflikteista tunnettujen Armenian ja Azerbaidžanin välillä.
Vapaa-ajalla Junnila vaeltaa pitkiä matkoja, tutustuu konfliktialueisiin ja harrastaa valokuvausta. Ennen eduskuntaa hän oli ahkera kalastaja.
– Työtilanteen vuoksi verkkoja ei nyt ennätä laskea veteen, mutta toivon niihin nyt tarttuvan rutkasti ääniä. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat pesunkestävää asialinjaa, Junnila katsoo.
Siirtolaisvyöry pysäytettävä
Junnilan mukaan sotilaallinen toiminta tulee järjestää EU:ssa puolustusliitto Naton kautta.
– EU:n omat joukot olisivat turha ja päällekkäinen kuluerä. Sen sijaan puolustusteollisuudessa voimme panostaa yhteishankintoihin, joissa omalla teollisuudellamme on vahva jalansija, hän muistuttaa.
Maahanmuuttopolitiikkaan Junnila haluaa saada täyskäännöksen. Hänen mielestään EU:n tulee turvata ulkorajansa ja siirtää turvapaikkakäsittely EU:n ulkopuoliseen valtioon.
– Tarkoitan järjestelyä, jossa ulkorajalle tulvivat siirtolaiset lennätetään johonkin EU:n ulkopuoliseen valtioon, esimerkiksi Ruandaan, Junnila sanoo.
Tässä mallissa turvapaikanhaku käsiteltäisiin esimerkiksi Ruandassa ja myönteisen turvapaikkahakemuksen lopputuloksena olisi Suomen sijaan turvapaikka tässä kyseisessä maassa. Kielteisen päätöksen jälkeinen palautusmenettelykin olisi tämän maan vastuulla.
– Tämä parantaisi merkittävästi sisäistä turvallisuuttamme. Se olisi niin vahva signaali, että massamainen siirtolaisvyöry todennäköisesti pysähtyisi ja vain todellisen avun tarpeessa olevat ihmiset saapuisivat hakemaan turvapaikkaa, Junnila toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila: ”Sosialistien sorkat etäällä autoista, metsistä ja pelloista”

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti puheessaan positiivisena, että lisätalousarvio vähentää julkisen velan tarvetta. Hän antoi myös kiitosta lisätalousarviossa päätetyistä liikennepanostuksista. Koskela muistutti, että maaseudun alueellinen elinvoima on tärkeää etenkin vientiteollisuudelle.

&#8211; Vähentyneestä velanoton tarpeesta huolimatta tänä vuonna kuitenkin otetaan velkaa edelleen 12,7 miljardilla eurolla, mikä ei ole kovin hyvä asia. Pitää kuitenkin muistaa, että hallitus on politiikallaan määrätietoisesti tehnyt ja tekee kaiken aikaa toimia, joilla velkasuhde on mahdollista vakauttaa. Vahva julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys, Jari Koskela painotti puheenvuorossaan.
Lisätalousarviossa päätettyjä liikennehankkeita Koskela piti tärkeinä alueellisen elinvoiman lisäämisessä.
&#8211; Vaikka työpaikat ja ihmiset keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, on etenkin vientiteollisuutemme edelleen maakuntien ja maaseudun luonnonvarojen varassa, Koskela muistutti.
Suomen kotiutettava omat rahansa EU:sta
Yksittäisistä hankkeista Koskela nosti esiin kotimaakuntaansa Satakuntaan kohdistuvan panostuksen, jolla kunnostetaan valtatiellä 11 Koiviston ja Pikkuhaaran sillat. Kunnostus vähentää raskaiden erikoiskuljetusten kiertomatkoja ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta ja myös sotilaallista liikkuvuutta. Hankkeen rahoitus saadaan EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta.
&#8211; EU:lla on lukuisia erilaisia rahoitusmekanismeja, ja niistä Suomen pitää hakea mahdollisimman paljon rahoitusta. Kysehän on lopulta omasta rahastamme, jota meidän pitää kotiuttaa takaisin Suomeen. Verkkojen Eurooppa -mekanismin lisäksi unionilta löytyy esimerkiksi military mobility -rahoitusväline, jonka mahdollisuudet Suomen pitää tässä kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa käyttää hyväkseen, Koskela korosti.
&nbsp;

Koskela: Suomen on käytettävä hyväkseen EU:n rahoitusmekanismit liikenneverkon kunnostamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne seuraa 10.–11.3. Nordic Response 24 -puolustusharjoitusta Lapissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen liikenne- ja viestintäministeri on paikan päällä kansainvälisissä puolustusharjoituksissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne tutustuu vierailullaan Puolustusvoimien ja Ilmavoimien toimintaan, pohjoismaiseen viranomaisyhteistyöhön sekä Naton ja Pohjoismaiden puolustusyhteistyöhön infran näkökulmasta.
&#8211; On tärkeä päästä näkemään, miten infra toimii ja kestää Nordic Response 24 -harjoituksessa. Toimiva infra on elintärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja sotilaallista puolustuskykyä. Infran on oltava toimivaa ja kestettävä myös poikkeusoloissa, painottaa ministeri Ranne.
Infrainvestointien tarvetta tarkastellaan
Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tiivistä yhteistyötä puolustusministeriön ja Puolustusvoimien kanssa.
&#8211; Infrainvestointien tarvetta ja priorisointia tullaan tarkastelemaan harjoitusten jälkeen erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista, jatkaa ministeri Ranne.
Naton taisteluharjoitus
Suomen Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15. maaliskuuta 2024. Kyseessä on laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa.
Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla.
&nbsp;

Ministeri Ranne tutustuu Nordic Response 24 –puolustusharjoitukseen Lapissa – tarkastelussa erityisesti infran toimivuus ja kestävyys poikkeusoloissa

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on onnistunut puolustamaan Suomen ja Lapin etuja aivan loistavasti juuri päättyneissä liikenneverkkoneuvotteluissa, kertoo perussuomalaisten lappilainen kansanedustaja Sara Seppänen.

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat nimittäin päässeet alustavaan sopuun asetuksesta unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista.
Huoltovarmuutta myös kriisiaikoina
Aivan erityisen tärkeänä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää sitä, että valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle Norjan rajalle saakka pääsee nyt osaksi TEN-T-tieverkkoa.
&#8211; Ojaan suistuneet tai tiellä jumittavat rekat ovat olleet aivan liian yleinen näky valtatien pohjoispäässä. Välillä liikenne on ollut pysähdyksissä jopa tuntikausia.
&#8211; Tie on nimenomaan huoltovarmuuskysymys. Norjan puolellahan on Natollekin tärkeät satamat, joiden kautta kyllä huolto toimisi, mikäli vain meillä olisi tie, jonka kapasiteetti riittää Suomen huoltamiseen. On nimittäin mahdollista, että eteen tulee tilanne, jossa Itämeren satamia ei voitaisi ainakaan kaikilta osin käyttää. Tämä ratkaisu turvaa nyt pohjoisen elämänlangan &#8211; sekä sotilaallisessa että muussakin mielessä, sanoo Seppänen.
Todella tärkeää koko liikennejärjestelmälle
Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiinnittää tiedotteessaan huomiota huoltovarmuuteen.
&#8211; Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta.
Seppänen puolestaan kiittää ministeriä aktiivisesta otteesta asiassa.
&#8211; Tiedän ministerin olleen aktiivinen pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan tämän syksyn aikana. Hän on myös vieraillut Lapissa kuuntelemassa kuntien edustajien, Lapin liiton, Kauppakamarin sekä alueen ihmisten ja yrittäjien näkemyksiä ja toiveita. Se näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon.
Mikä TEN-T?
TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista jäsenmaasta toiseen mahdollisimman saumattomasti. Se yhdistää 424 suurta kaupunkia satamiin, lentoasemiin ja rautatieterminaaleihin. Kun TEN-T-verkko on valmis, se lyhentää matka-aikoja näiden kaupunkien välillä.
Seuraavaksi alustavaa sopua käsitellään jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteassa (Coreper). Sen jälkeen asetusehdotus on tarkoitus hyväksyä ministerineuvoston kokouksessa, ja se tarvitsee myös parlamentin virallisen hyväksynnän. Asetus astuu voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
&nbsp;

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: “Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”