LEHTIKUVA
Koskela: Suomen on käytettävä hyväkseen EU:n rahoitusmekanismit liikenneverkon kunnostamiseksi
Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti puheessaan positiivisena, että lisätalousarvio vähentää julkisen velan tarvetta. Hän antoi myös kiitosta lisätalousarviossa päätetyistä liikennepanostuksista. Koskela muistutti, että maaseudun alueellinen elinvoima on tärkeää etenkin vientiteollisuudelle.
– Vähentyneestä velanoton tarpeesta huolimatta tänä vuonna kuitenkin otetaan velkaa edelleen 12,7 miljardilla eurolla, mikä ei ole kovin hyvä asia. Pitää kuitenkin muistaa, että hallitus on politiikallaan määrätietoisesti tehnyt ja tekee kaiken aikaa toimia, joilla velkasuhde on mahdollista vakauttaa. Vahva julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys, Jari Koskela painotti puheenvuorossaan.
Lisätalousarviossa päätettyjä liikennehankkeita Koskela piti tärkeinä alueellisen elinvoiman lisäämisessä.
– Vaikka työpaikat ja ihmiset keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, on etenkin vientiteollisuutemme edelleen maakuntien ja maaseudun luonnonvarojen varassa, Koskela muistutti.
Suomen kotiutettava omat rahansa EU:sta
Yksittäisistä hankkeista Koskela nosti esiin kotimaakuntaansa Satakuntaan kohdistuvan panostuksen, jolla kunnostetaan valtatiellä 11 Koiviston ja Pikkuhaaran sillat. Kunnostus vähentää raskaiden erikoiskuljetusten kiertomatkoja ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta ja myös sotilaallista liikkuvuutta. Hankkeen rahoitus saadaan EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta.
– EU:lla on lukuisia erilaisia rahoitusmekanismeja, ja niistä Suomen pitää hakea mahdollisimman paljon rahoitusta. Kysehän on lopulta omasta rahastamme, jota meidän pitää kotiuttaa takaisin Suomeen. Verkkojen Eurooppa -mekanismin lisäksi unionilta löytyy esimerkiksi military mobility -rahoitusväline, jonka mahdollisuudet Suomen pitää tässä kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa käyttää hyväkseen, Koskela korosti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Verkkojen Eurooppa EU:n rahoitusmekanismit sotilaallinen liikkuvuus velkasuhde maaseudun elinvoimaisuus julkinen velka liikenneverkko hyvinvointiyhteiskunta liikennehankkeet lisätalousarvio Satakunta Jari Koskela Julkinen talous vientiteollisuus Huoltovarmuus Liikenne
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Petri Huru tyytyväinen lisätalousarvioesitykseen: Hallitus pyrkii ylläpitämään alueiden elinvoimaa
Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”
Ministeri Ranne kiittelee kaikkien aikojen kumipyörämyönteisintä hallitusohjelmaa – kolmen miljardin investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä
Ministeri Ranne: Eurooppatie 16:n jatkaminen Suomen puolelle vahvistaisi yhteyksiä länteen
Länsirata etenee osahanke kerrallaan, tarkasti kustannuksia seuraten – ministeri Ranne: ”Piikki ei ole auki”
Viikon suosituimmat
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyristelee Hollywoodin woke-kulttuuria vastaan. Kummisetä-trilogiasta tunnettu ohjaajalegenda kertoi tavoitteekseen tehdä elokuvan, jota ei voisi luonnehtia tyypilliseksi woken läpitunkemaksi Hollywood-tekeleeksi. Coppola halusi näyttelijäkaartiinsa cancel-kulttuurin uhriksi joutuneita hahmoja sekä oikealta että vasemmalta. Tällaisia ovat mm. konservatiivisia näkemyksiä esittänyt Jon Voight sekä takavuosien Trump-kriitikko Shia LaBeouf.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.