PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on laatinut toimenpidealoitteen hyvinvointialueiden luottamustehtävien karsimiseksi.
Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille luotiin valtava määrä luottamustehtäviä, jotka eivät perustu lakisääteisyyteen. Sitran tekemästä ”Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla?” -selvityksestä käy ilmi, että näitä luottamustehtäviä on jopa yli 1 500 kappaletta. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimiin ohjeistaakseen hyvinvointialueet lakkauttamaan nämä ei-lakisääteiset poliittiset luottamustoimet.
– Väkisinkin herää kysymys, keitä varten nämä luottamustehtävät on perustettu. Tarvitaanko niitä aidosti sote-palveluiden järjestämiseen, vai ovatko ne olemassa, jotta poliitikot tuntisivat itsensä tärkeiksi? kysyy Minna Reijonen.
Hyvinvointialueiden talous on tiukalla, mutta hallintoon kyllä riittää rahaa. Reijosen mielestä sen pitäisi olla ensimmäinen kohde, kun aletaan miettiä, mistä karsitaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, sillä puolueilla ei perussuomalaisia lukuun ottamatta riitä haluja itseltään leikkaamiseen.
– Aluepäättäjien olisi viimeistään nyt korkea aika johtaa esimerkillä ja kohdistaa katseensa ei-lakisääteisiin luottamustoimiin. Ovatko ne tarpeellisia, kun samaan aikaan karsitaan palveluverkostoa ja nipistetään esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnista? Mielestäni ei, korostaa Reijonen.
Toimenpidealoitteen allekirjoittivat myös perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Anne Rintamäki.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huomattava osa kunnista on taloudellisissa vaikeuksissa mutta valtiota on turha huutaa avuksi, koska ”sokea on todella huono taluttamaan toista sokeaa”. Näin luonnehti maamme nykytilaa valtiovarainministeri Riikka Purra Kuntaliiton puoluejohdon paneelissa.
Tarvitaanko sellaisia poliittisia tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä, kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen tuoreella Facebook-videollaan.
Keski-Suomen hyvinvointialue sulkee terveysasemia ja lomauttaa henkilöstöä säästösyistä, samalla kun uudelle johtajalle esitetään jopa 16 500 euron kuukausipalkkaa. Kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tilannetta kestämättömänä ja vaatii palkkakattoa. Poliittisen vastuun kantaa aluehallitus, jossa enemmistö on keskustalla, SDP:llä ja kokoomuksella.
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää tärkeänä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämää 75 000 euron palkkakattoa järjestöpomojen palkkioihin. Reijosen mukaan syntynyt kohu osoittaa, että ehdotus osui maaliin.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjasi torstaina valtion avustuksia saaville sote-järjestöille asetettavasta 75 000 euron palkkakatosta.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
