Laajamittainen tai välineellistetty maahantulo on yksi kansallisen riskiarvion listalla olevista asioista, joihin Suomen viranomaiset varautuvat. Rajavartiolaitoksen esikunnan eversti Matti Pitkäniitty kommentoi asiaa sisäministeriön tiedostustilaisuudessa maanantaina.
– Ilmiön syntymiseen vaikuttaa niin moni seikka, että sitä on täysin mahdoton sanoa, mikä se on tarkalleen tänä päivänä. Me pidämme sitä melko todennäköisenä edelleen tässä nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, Pitkäniitty totesi.
Tämän takia itärajan rajanylityspaikat on suljettu ja rajaturvallisuuslain jatkosta keskustellaan eduskunnassa. Hallitus esitti syyskuussa eduskunnalle, että välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2028 loppuun asti.
Sisäministeri Mari Rantanen on kertonut aiemmin, että rajaturvallisuuslaki antaa viranomaisille tehokkaat keinot välineellistetyn maahantulon tilanteissa.
Esimerkiksi Venäjä voi toteuttaa painostamista välineellistetyllä maahantulolla.
– Tähän mennessä rajanylityspaikkojen sulku on riittänyt, mutta on välttämätöntä varautua nopeisiin ja vakaviin muutoksiin, Rantanen totesi.
Tiedon käytettävyys yksi uusista riskeistä
Suomi tekee kansallisen riskiarvion määräajoin. Nyt uusina riskeinä arvioidaan tiedon käytettävyyden häiriintymistä, osaavan työvoiman saatavuutta häiriötilanteessa ja häiriöiden vaikutuksia globaaleissa arvo- ja tuotantoketjuissa.
Arvioon on listattu myös muun muassa informaatiovaikuttaminen, poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen sekä painostus, kohdennettu väkivaltainen toiminta, yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistunut terroristinen tai muu väkivaltainen isku ja sotilaallisen voiman käyttö.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa sanoo tiedotteessa, että varautumisen merkitys on kasvanut yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
– Varautumalla vähennetään uhkien realisoitumista ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata mahdollisia häiriötilanteita ja kriisejä, Sarasmaa toteaa.
Riskiarvion päivittämiseen ovat osallistuneet sisäministeriön lisäksi valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, Turvallisuuskomitea, suojelupoliisi, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Huoltovarmuuskeskus, Lupa- ja valvontavirasto sekä järjestöjen edustajana Suomen Punainen Risti.
