LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Päättäjien täytyy uskaltaa karsia valtionhallinnon rakenteita rohkeasti, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen on arvioitava kaikkien toimistojen, paneelien ja hallinnollisten elinten tarpeellisuus kriittisesti. Jos toiminnalla ei ole osoitettavaa vaikutusta suomalaisten arkeen tai valtion ydintehtävien hoitamiseen, päättäjien on punnittava sen jatkoa vakavasti.
Suomen taloustilanne edellyttää menojen tarkastelua kaikilla hallinnon tasoilla. Kansalaisilta vaaditaan säästöjä, yritykset kantavat vastuuta ja julkisista palveluista etsitään tehostamisen mahdollisuuksia. Myös valtionhallinnon on kannettava vastuunsa.
Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston menot ovat noin 3 miljoonaa euroa ja tasa-arvovaltuutetun toimiston noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Ilmastopaneelin, 15 tutkijan ja professorin, konklaavi maksaa 750 000 euroa.
– Opetushallituksen yhdistäminen opetusministeriöön säästäisi 10 miljoonaa euroa. Samalla tavalla valtion täytyy sulauttaa Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö osaksi maa- ja metsätalousministeriötä. Olen nostanut esille myös THL:n vaikuttavuuden ja tehokkuuden. Näiden ja muiden vastaavien hallinnollisten rakenteiden menot on avattava läpinäkyvästi ja arvioitava niiden todellinen vaikuttavuus suomalaisten arkeen, esittää kansanedustaja Jaana Strandman.
– Suomessa on uskallettava kysyä, mitä kaikkea valtionhallinnossa todella tarvitaan. Jokainen veronmaksajan euro on ansaittava. Emme voi pitää yllä rakenteita vain siksi, että ne ovat kerran syntyneet.
Pienistäkin menoeristä kertyy vuositasolla merkittäviä summia. Kun samaan aikaan velka kasvaa ja suomalaisilta edellytetään sopeutumista, hallinnon menojen karsiminen on välttämätöntä. Jokaisen yksikön, paneelin ja toimiston tehtävät, kustannukset ja saavutetut tulokset on käytävä läpi. Päällekkäiset tehtävät on poistettava ja tarpeettomista rakenteista luovuttava.
– Valtion tehtävänä on huolehtia suomalaisille tärkeistä perusasioista: turvallisuudesta, oikeudenmukaisesta hallinnosta ja toimivista palveluista. Hallinnon ei pidä paisua itseään varten. Tarvitsemme vähemmän byrokratiaa, selkeämmät vastuut ja enemmän tuloksia.
Hallinnon keventämiseen tarvitaan konkreettisia päätöksiä, menojen avointa tarkastelua ja rohkeutta luopua myös sellaisista rakenteista, joiden tarpeellisuutta ei pystytä perustelemaan.
– Suomi ja suomalaiset ensin. Veronmaksajan rahat on käytettävä viisaasti – suomalaisten hyväksi, ei hallinnon ylläpitämiseen hallinnon itsensä vuoksi, Strandman vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman katsoo, että tekoälyn nopea kehitys muuttaa kuntien, hyvinvointialueiden ja koko julkisen sektorin toimintaa. Julkisen sektorin täytyy hyödyntää teknologiaa rohkeasti hallinnon keventämiseen ja palvelujen parantamiseen.
Suomen hallintorakenne on kasvanut valtavaksi kokonaisuudeksi. Maassamme on tällä hetkellä 21 hyvinvointialuetta, 44 työllisyysaluetta, 10 elinvoimakeskusta sekä 304 kaupunkia ja kuntaa. Kokonaisuus on mittava, ja sen toimivuutta on syytä tarkastella kriittisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on pöyristynyt siitä, miten kovasti vihreät haluaisivat kurittaa suomalaisia, tunnollisesti metsiään hoitavia metsänomistajia. Ensinnäkin vihreät haluaa avohakkuista luvanvaraista, ja samaan aikaan se havittelee jopa avohakkuukieltoa turvemaille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi maa- ja metsätalousministeriön esittämät puheet veden hinnan korottamisesta.
Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin missään muualla Euroopassa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo hallituksen pyrkivän parantamaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä, jotta kuljetusalan pyörät pyörivät sujuvasti 24/7. Jokaisen EU-vaatimuksen kohdalla mennään minimivaatimuksen mukaan, ei "EU:n mallioppilas" -linjalla, kuten edelliset hallitukset ovat tehneet.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
