LEHTIKUVA
Suomen hallintorakenne on kasvanut valtavaksi kokonaisuudeksi. Maassamme on tällä hetkellä 21 hyvinvointialuetta, 44 työllisyysaluetta, 10 elinvoimakeskusta sekä 304 kaupunkia ja kuntaa. Kokonaisuus on mittava, ja sen toimivuutta on syytä tarkastella kriittisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Päällekkäinen hallinto on aina taloutta kuormittavaa. Kun rakenteet paisuvat, kasvaa myös byrokratia ja lasku päätyy veronmaksajalle, Jaana Strandman toteaa.
– Virkamiesten ja luottamushenkilöiden määrä on suuri. Päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja on karsittava sekä hallintoa yhtenäistettävä. Kun rakenteita selkeytetään, päätöksenteko suoraviivaistuu, toiminta nopeutuu ja byrokratia vähenee.
– Toimin varapuheenjohtajana kuntien tulevaisuutta pohtivassa parlamentaarisessa työryhmässä, jota johtaa kunta- ja alueministeri. Kansalaiset odottavat päättäjiltä samaa tehokkuutta ja säästövastuuta, jota vaaditaan tavallisilta suomalaisilta.
Suomen julkinen talous velkaantuu nopeasti. Hyvinvointialueiden yhteenlasketut alijäämät nousivat vuosina 2023–2024 yli 2,5 miljardiin euroon. Valtion velka on jo yli 193 miljardia euroa. Tässä tilanteessa hallinnon kustannukset on pidettävä kurissa ja rakenteita on uskallettava keventää.
– Suomalaiset joutuvat kiristämään vyötä arjessaan. Samaa vastuullisuutta on voitava vaatia myös julkiselta hallinnolta ja päättäjiltä, Strandman painottaa.
– Myös hyvinvointialueiden valtuutettujen määrää on tarkasteltava kriittisesti. Tein toimenpidealoitteen hyvinvointialueiden valtuutettujen määrän vähentämisestä sekä palkkioiden hintakaton asettamisesta. Hyvinvointialueiden valtuustoihin, hallituksiin, lautakuntiin, vaikuttamistoimielimiin ja ryhmärahoihin käytettiin viime vuonna noin 43 miljoonaa euroa. Samaan aikaan palveluista joudutaan säästämään.
Strandmanin mielestä myös kansanedustajien määrän vähentämisestä on voitava keskustella avoimesti.
– Suomi on muuttunut merkittävästi siitä ajasta, jolloin nykyinen edustajamäärä määriteltiin. Väestö vähenee ja ikääntyy, työn tekeminen on muuttunut ja digitaaliset yhteydet mahdollistavat aiempaa tehokkaamman päätöksenteon.
– On perusteltua arvioida myös sitä, tarvitsemmeko todella 21 hyvinvointialuetta ja 44 työllisyysaluetta kaikkine hallintorakenteineen. Samalla vähenevä syntyvyys haastaa kuntarakenteen tulevaisuuden. Tämä tuo väistämättä tarkasteluun myös kuntien määrän.
– Tosiasiat on tunnustettava ja rohkeita päätöksiä on tehtävä. Yhdenkään puolueen ei tule tässä tilanteessa ajatella omia hillotolppiaan, Strandman sanoo.
Strandman painottaa, että Suomen kehittämisessä suurten linjojen tulee perustua tietoon, tutkimukseen ja vastuulliseen johtamiseen. Operatiivista päätösvaltaa voidaan siirtää nykyistä enemmän viranhaltijoille, jotta hallinto toimii tehokkaammin.
– Suomalaisten verorahat kuuluvat arjen palveluihin, turvallisuuteen, koulutukseen ja tieverkkoon — eivät paisuvaan hallintoon, uusiin rakenteisiin tai kasvavaan johtajakerrokseen. Vähemmän hallintoa, enemmän palveluita. Verorahat kuuluvat suomalaisten arkeen, eivät paisuneisiin hallintorakenteisiin, Strandman linjaa.
– Koko Suomi on pidettävä asuttuna, elävänä ja yritteliäänä. Isänmaatamme on kehitettävä kokonaisuutena, eri alueiden erityispiirteet huomioiden, Strandman sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii hyvinvointialuehallinnon naittamista pakkoavioliittoon maakuntahallinnon kanssa julkishallinnon toiminnan ja kustannustehokkuuden edistämiseksi.
Kauppalehden julkaisema valtiovarainministeriön virastoselvityksen tausta-aineisto paljastaa julkisen sektorin karun koon, jossa kunnat ja hyvinvointialueet ovat nousseet julkisen sektorin todellisiksi mammuteiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmilleen maksamat ryhmärahat ovat pienentyneet viime vuodesta, kertoo Uutissuomalainen. Monet aluevaltuutetut ovat itsekin pitäneet ryhmätukia liian isoina. Perussuomalaiset aluevaltuutetut eri puolilla Suomea ovat vaatineet niistä luopumista kokonaan. Vielä viime vuonna monet aluevaltuustot leikkasivat mieluummin asukkaiden hoidosta tai soten henkilökunnasta kuin harkitsivatkaan poliitikkojen tukirahoihin kajoamista.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että tulevissa kunta- ja aluevaaleissa on pitkälti kyse siitä, mihin veronmaksajan rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. - Toivon, että kaikkien silmien eteen avautunut julkisen talouden ja suomalaisen soten todellisuus kirvoittavat myös eduskunnan oppositiopuolueita kohti aitoja toteutettavissa olevia ratkaisuja ja tiukkaa säästäväisyyttä. Vain niin suomalaista järjestelmää voidaan oikeasti korjata.
Viikon suosituimmat
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen virallisista tapahtumakalentereista löytyy edelleen tiedote tilaisuudesta, jonka kuvauksessa luvataan BDSM-leikkejä, sadomasokistista toimintaa, alastomuutta, seksiä – ja "verileikkejä" erillisessä huoneessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Britannian laajaa tyttöjen järjestelmällistä hyväksikäyttöskandaalia. Purran mukaan viranomaisten pitkään jatkunut hiljaisuus johtui tekijöiden maahanmuuttajataustasta - ja samanlainen pelko leimaa myös suomalaista keskustelua.
Helsingin SDP nimesi ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja kertoo valinnoistaan arabiaksi sosiaalisessa mediassa. Täysin uudesta peliliikkeestä ei ole kyse, sillä demarit kosiskelivat arabiankielisiä äänestäjiä jo kunta- ja aluevaaleissa 2025.
Perustuslakivaliokunta on antanut poikkeuksellisen tiukan lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta. Valiokunnan mukaan valtuutettu on asettunut käytännössä eduskunnan valvojaksi ja kyseenalaistanut perustuslakivaliokunnan itsensä tekemiä perustuslaillisia ratkaisuja. Perussuomalaiset kansanedustajat vaativat valtuutetun pitäytymistä toimivaltansa rajoissa.
Lähes kolmen vuoden oikeustaistelu rauhalliselle pientaloalueelle luvatta ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta päättyi 18.6.2026 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. KHO hylkäsi valituksen ja Espoon päätös lopettaa toiminta uhkasakon uhalla jäi lopullisesti voimaan.
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan
Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiajohtaja Tuukka Salkoaho myöntää, että BDSM-saunaillan päätyminen viralliseen tapahtumakalenteriin oli virhe.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
