Eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta sähkön hinnan kohtuullistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että vieläkin on paljon talouksia, jotka maksavat viime talven sähkölaskuja.  Lue lisää >

Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.  Lue lisää >

Kansanedustaja Minna Reijosen kirjallisesta kysymyksestä tulee ilmi yksi iso ”porsaanreikä” yhdessä Suomen hallinnon suurimmassa uudistuksessa.  Lue lisää >

Koronaepidemian aikaan työskennelleistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöistä monet ovat jäämässä ilman sovittua ylimääräistä koronakorvausta. Korvaus tulee maksuun huhtikuussa. – Kyseessä on suuri harhaanjohtaminen ja sanojen syöminen, jollaiseen sotealalla ei ole varaa. Koronakorvaukset kuuluvat henkilöstölle, kansanedustaja, sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.  Lue lisää >

Valittaessa päättäjiä esimerkiksi kunnanhallituksiin tai lautakuntapaikoille on Suomessa tähän saakka noudatettu sukupuolikiintiöitä. Eduskunnan päätöksen mukaisesti sukupuolensa voi kuitenkin jatkossa vaihtaa omalla ilmoituksellaan vuoden välein. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, onko uudella lailla vaikutusta luottamuspaikkojen sukupuolikiintiöihin.  Lue lisää >

Hallituksen hyysäävä kotoutumislakiesitys sisältää 101 pykälää, joista yhdessäkään ei ole minkäännäköistä velvoittavuutta maahanmuuttajille. Koko laki lähtee siitä, kuinka kuinka suomalaiset veronmaksajat voivat palvella tulijoita.  Lue lisää >

Perusihmisen ajatuksenjuoksulla maahanmuuttajien korkea työttömyysaste saattaisi johtua vaikkapa tulijoiden suuresta lukumäärästä ja mahdollisesta alhaisesta koulutusasteesta. Ruotsin lääninhallitusten mukaan kyseessä on kuitenkin rakenteellinen rasismi, joka toki voi olla tiedostamatontakin.  Lue lisää >

Kansanedustaja Jenna Simula soimasi hallituksen velkapolitiikkaa keskiviikon täysistunnossa, jossa käsiteltiin valtion talousarviota vuodelle 2023. Vaikka osa Suomen valtion ottamasta velasta johtuukin ensin koronasta ja sitten sodasta, Simulan mukaan hallitus ei ole kriisien keskellä ollut valmis tinkimään toissijaisista menoista, vaan on omilla toimillaan kasvattanut velkataakkaa entisestään.  Lue lisää >

Torstain kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ehdotti sähkön hinnan alentamista Puolan mallin mukaisesti sen jälkeen, kun työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä väitti suomalaisten nauttivan keskimääräisesti Euroopan halvinta sähköä. Ministerin puheisiin tyytymätön Junnila jätti eduskunnassa perjantaina toimenpidealoitteen mallin toteuttamiseksi.  Lue lisää >

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen esittämän ilmastolain paisuttavan erityisesti pienten kuntien hallintoa ja kuluja kohtuuttomasti. Lain tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä sellaisissa kunnissa, joissa ilmastotyö ei ole vielä käynnistynyt tai edennyt pitkälle. Perussuomalaiset esittivät lakiehdotuksen hylkäämistä ympäristövaliokunnassa.  Lue lisää >

Eduskunta aloitti eilen työviikon käsittelemällä punavihreän hallituksen esitystä jätelain muuttamisesta. Esityksessä kumotaan Sipilän hallituskaudella tehty muutos kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntirajan laskusta ja viedään jätelakia perussuomalaisten mielestä ideologisesti täysin väärään suuntaan siirtämällä jätehuollon järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille.  Lue lisää >

Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.  Lue lisää >

Perussuomalaisissa vaikuttava diplomi-insinööri Juho Salo tuo sosiaalisessa mediassa esille hahmotelman LEAN-konseptista, jossa julkisen sektorin, valtion ja kuntien perustehtävät on määritelty tarkkaan. Perusidea on se, että kun tärkeimmät hyvinvointivaltion perusasiat on maksettu ja hoidettu, niin lopun rahan työläinen pitää itse – ja määrittää itse, mitä sillä rahalla tekee.  Lue lisää >