Jokainen koululounaalla tarjottu kotimainen peruna, porkkana, maitolasi tai lihapala on investointi suomalaiseen työhön, huoltovarmuuteen ja maaseudun elinvoimaan. Kuntien ruokahankinnoilla voidaan aidosti parantaa alkutuottajien asemaa, Jaana Strandman sanoo.
Suomalainen ruoka tunnetaan puhtaudestaan, turvallisuudestaan ja korkeasta laadustaan. Tiukka lainsäädäntö, vastuullinen tuotanto ja lyhyet kuljetusmatkat takaavat, että koululaisille voidaan tarjota terveellistä ja laadukasta lähiruokaa.
– Kotimainen ruoka on maailman puhtainta, turvallista ja laadukasta. On järkevää, että veroeurot tukevat suomalaisia maatiloja eivätkä ulkomaista tuotantoa, Strandman korostaa.
Investointi alueiden elinvoimaan
Strandman muistuttaa, että vahva kotimainen alkutuotanto on myös osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
– Huoltovarmuus rakennetaan arjen päätöksillä. Kun suomalainen maatalous pysyy kannattavana ja kotimainen ruoantuotanto elinvoimaisena, pystymme huolehtimaan omasta ruokaturvastamme myös poikkeusoloissa. Kannustan myös kouluja opetuksessaan huomioimaan kotimaisen ruuan tuotannon ja vierailemaan sekä tutustumaan maatiloihin ja maaseutuyrittäjän arkeen.
Hänen mukaansa kuntien hankintapäätöksissä on nykyistä paremmin huomioitava ruoan alkuperä, toimitusvarmuus ja paikallinen vaikuttavuus.
– Kuntien on nähtävä ruokahankinnat investointina alueensa elinvoimaan. Kun raaka-aineet hankitaan suomalaisilta alkutuottajilta, hyöty jää kotimaahan: työpaikkoina, verotuloina, yrittäjyytenä ja vahvempana huoltovarmuutena.
