LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus kohdentaa merkittävän osan liikenneinvestoinneista Itä-Suomeen. Ohjelmassa on mukana useita tie- ja ratahankkeita, ja ministeri Lulu Ranne on suunnannut väylien kunnostukseen lisärahoitusta.
Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy joukko tiehankkeita, joista suurin osa kohdistuu Itä-Suomeen. Valtatie 23:lle välillä Rantala–Lajunlahti Heinävedellä ehdotetaan 4,8 miljoonan euron määrärahaa. Valtatie 9:n liittymäjärjestelyihin Suonenjoen keskustassa osoitetaan 7,3 miljoonaa euroa, ja maantien 506 parantamiseen Karjalankadun liittymässä Juuassa miljoona euroa.
Valtatie 13:n parantamiseen välillä Savitaipale–Lemi myönnetään 14,5 miljoonan euron valtuus ja miljoonan euron määräraha. Valtatie 9:n parantamiseen Ylämyllyn kohdalla myönnetään 49 miljoonan euron valtuus.
Investointiohjelmaa laajennetaan noin 0,2 miljardilla eurolla, jolloin sen kokonaisarvo nousee lähes 4,7 miljardiin euroon. Vuodelle 2027 ohjelmasta osoitetaan yhteensä 878 miljoonaa euroa.
Suurimpiin yksittäisiin kohteisiin kuuluu Karjalan radan kehittäminen, jonka valtuutta korotetaan 59 miljoonalla eurolla 90 miljoonasta 149 miljoonaan euroon, minkä lisäksi hankkeelle myönnetään 17 miljoonan euron määräraha.
Ohjelmaan sisältyy myös hankkeita muualla Suomessa: Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen esitetään 14,3 miljoonan euron valtuutta ja kahdeksan miljoonan euron määrärahaa, Loviisan meriväylän syventämiseen 18 miljoonan euron valtuutta ja kuuden miljoonan euron määrärahaa.
Sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien hankkeiden suunnitteluun varataan seitsemän miljoonaa euroa, ja eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelua laajennetaan 46 miljoonan euron valtuudella.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on korostanut, että hallitus panostaa kasvuun, ei ainoastaan säästä. Ranteen mukaan Itä-Suomen ja rajat ylittävien yhteyksien on toimittava kaikissa oloissa, mikä kytkee hankkeet myös sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Juuri näihin kohteisiin budjetissa osoitetaan rahaa.
Ranteen johdolla tienpidon rahoitusta on lisätty merkittävästi tällä hallituskaudella, ja korjaustyötä on tehty kaikkialla Suomessa. Kumipyörämyönteinen hallitus ei ole pelkkä iskulause. Rahoitus näkyy suoraan työmailla, mikä näkyy sekä Itä-Suomen uusissa tiehankkeissa että koko maan kattavassa korjausohjelmassa.
🔥Hallitus rakentaa turvallisuutta koko Suomessa.
— Lulu Ranne (@LuluRanne) September 1, 2026
🔥Aikaisemmin julkistettujen infrahankkeiden lisäksi useita uusia!
🔥Rail Nordican suunnittelu laajeneen Rovaniemelle ja Misiin sekä Ouluun. Valtuus 107 milj.€
🔥Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita rahoitetaan tällä… pic.twitter.com/7UZ59m4Tze
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Oppositio maalaa budjetista kuvaa pelkkänä leikkauslistana, mutta todellisuus on toinen: hallitus laajentaa samaan aikaan liikenteen määräaikaista investointiohjelmaa noin 0,2 miljardilla eurolla lähes 4,7 miljardiin euroon. Rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu Itä-Suomeen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne aloitti kesällä 2024 uuden perinteen joka kesäisestä työmaakiertueesta, jonka aikana ministeri tutustuu tie- ja siltatyömaakohteisiin ympäri Suomea. Tälläkin kertaa kesäkiertueella tuoksui asfaltti ja hymy oli herkässä.
Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ministeri Lulu Ranteelle keskeinen tehtävä. Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Ranne kertoo samalla oman ministeriönsä sisäisistä säästöistä ja vaatii tiukempaa talouskuria koko julkisella sektorilla. Ranne kuvailee omaa toimintaansa lean-ajattelumalliksi, eli optimoinniksi jossa turhat rönsyt karsitaan pois.
Teiden kunto on koko Suomelle tärkeä ja lähes kaikkia puhuttava asia. Tiestön korjausvelka on ollut kasvussa liki 20 vuotta, eikä tässä taloustilanteessa näytä siltä, että huonokuntoisiin teihin saataisiin ylimääräisiä miljardeja edes sen puolittamiseen. Suuntaa on kuitenkin muutettu perussuomalaisella liikennepolitiikalla, kun teihin on satsattu selvästi aikaisempia hallituksia enemmän, kirjoittaa perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
