PS ARKISTO
Oppositio maalaa budjetista kuvaa pelkkänä leikkauslistana, mutta todellisuus on toinen: hallitus laajentaa samaan aikaan liikenteen määräaikaista investointiohjelmaa noin 0,2 miljardilla eurolla lähes 4,7 miljardiin euroon. Rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu Itä-Suomeen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen ministeriö on kevään kehysriihessä lyönyt lukkoon hankkeet, jotka vahvistavat työvoiman liikkuvuutta sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetusyhteyksiä siellä, missä niitä eniten tarvitaan.
Vuoden 2027 talousarvioesitykseen lisätään VM:n mukaan joukko investointiohjelman liikennehankkeita, joista suurin osa kohdistuu itäiseen Suomeen: valtatie 23 välillä Rantala–Lajunlahti Heinävedellä, valtatie 9:n liittymäjärjestely Suonenjoen keskustassa, maantie 506 Karjalankadun liittymässä Juuassa sekä valtatie 13 välillä Savitaipale–Lemi. Lisäksi valtatie 9:lle Ylämyllylle myönnetään valtuus.
Merkittävimpiin panostuksiin kuuluu Karjalan rata: Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen jatko Lappeenranta–Lauritsala-osuudella, kohtaamisraide Imatra–Joensuu-välille sekä radan pohjoisen jatkeen kehittäminen Joensuu–Nurmes-välillä, mukaan lukien Joensuu–Uimaharju-sähköistyksen suunnittelu ja Vuokatti–Kontiomäki-radan sähköistys.
Karjalan rata on itäisen Suomen elinkeinoelämälle ja erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksille kriittinen yhteys. Sen välityskyvyn parantaminen on juuri sitä konkreettista alueiden elinvoiman tukemista, jota perussuomalaiset ovat vaatineet.
Muualle Suomeen kohdistetuista hankkeista mukana ovat muun muassa valtatie 8:n leventäminen Bäcklidenin ja Brännbackenin välillä, Kupittaan joukkoliikennekansi Turussa, KT 51:n Kelan risteys, Loviisan meriväylän syventäminen sekä Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaus.
Hankkeet kohdistuvat aitoihin pullonkauloihin eli sellaisiin väyliin, jotka rajoittavat työvoiman liikkuvuutta tai elinkeinoelämän kuljetuksia.
Veronmaksajien rahat kohdistetaan sinne, missä ne tuottavat kasvua, työpaikkoja ja toimivia kuljetusyhteyksiä.
Budjettiehdotuksessa perusylläpidosta säästetään maltillisesti, kun taas kasvua ja työvoiman liikkuvuutta konkreettisesti tukeviin uusiin hankkeisiin investoidaan.
Ministeri Ranne on korostanut myös liikenneinfran merkitystä kokonaisturvallisuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle. Itä-Suomen ja rajat ylittävien yhteyksien on toimittava kaikissa oloissa.
Budjettiesitys vahvistaa linjan, jota hallitus ja perussuomalaiset ovat rakentaneet koko kauden ajan: sopeutus toissijaisista menoista ei tarkoita, että Suomi lakkaisi investoimasta kasvuun. Päinvastoin, investoinnit kohdistetaan entistä tarkemmin sinne, missä niistä on aidosti hyötyä koko maalle.
Ministeri Ranne on muistuttanut, että kunnossa oleva liikenneinfra on koko maan toimintakyvyn perusta.
– Suomessa yli 90 prosenttia tonneista ja tavaralajeista liikkuu kumipyörillä, ja näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa, Ranne on todennut.
Hänen mukaansa tiestön kunto heikentyi vuosikausien ajan, erityisesti Sanna Marinin hallituksen kaudella.
Tämä hallitus on sen sijaan satsannut teihin ennätyksellisesti. Päätöksiä tierahoituksesta on tehty jo lähes kahdella miljardilla eurolla – yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin Sanna Marinin hallitus käytti teihin koko kaudellaan.
Hyvät tiet eivät ole minkään erityisryhmän etuoikeus – ne ovat yhtä tärkeitä niin työmatkalaisille, ammattikuljettajille kuin lomamatkalla olevalle perheillekin. Kun budjettiesitys jatkaa korjausvelan purkamista ja kohdistaa investointeja Itä-Suomeen, kyse on siitä perusasiasta, joka pitää koko Suomen liikkeessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne aloitti kesällä 2024 uuden perinteen joka kesäisestä työmaakiertueesta, jonka aikana ministeri tutustuu tie- ja siltatyömaakohteisiin ympäri Suomea. Tälläkin kertaa kesäkiertueella tuoksui asfaltti ja hymy oli herkässä.
Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ministeri Lulu Ranteelle keskeinen tehtävä. Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Ranne kertoo samalla oman ministeriönsä sisäisistä säästöistä ja vaatii tiukempaa talouskuria koko julkisella sektorilla. Ranne kuvailee omaa toimintaansa lean-ajattelumalliksi, eli optimoinniksi jossa turhat rönsyt karsitaan pois.
Teiden kunto on koko Suomelle tärkeä ja lähes kaikkia puhuttava asia. Tiestön korjausvelka on ollut kasvussa liki 20 vuotta, eikä tässä taloustilanteessa näytä siltä, että huonokuntoisiin teihin saataisiin ylimääräisiä miljardeja edes sen puolittamiseen. Suuntaa on kuitenkin muutettu perussuomalaisella liikennepolitiikalla, kun teihin on satsattu selvästi aikaisempia hallituksia enemmän, kirjoittaa perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Perussuomalaiset korostaa nykyisen hallituksen olevan Suomen historian autoilijamyönteisin hallitus. Se on tehnyt lukuisia autoilun kustannuksia vähentäviä päätöksiä aina polttoaine- ja ajoneuvoveron kevennyksistä jakeluvelvoitteen tason laskemiseen. Autoilijoiden aseman parantaminen on ollut kauan perustavanlaatuinen osa perussuomalaista politiikkaa.
Liikennepolitiikka muuttui perinpohjaisesti, kun tämä hallitus aloitti työnsä vuonna 2023. Muutoksia tuli niin tavoitteisiin, painotuksiin kuin johtamiseenkin. Meillä ei komennella happamana norsunluutornista vaan johdetaan edestä ja tehdään Suomen edun mukaista, arkea lähellä olevaa politiikkaa. Kierretään kenttää, heittäydytään sopivasti ja tehdään yhteistyötä isänmaan hyväksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään iltapäivällä ehdotuksensa valtion 2027 budjetiksi. Ehdotus toteuttaa useita hallituksen aiempia päätöksiä – sopeutusta, kasvutoimia ja turvallisuuspanostuksia. Budjettiehdotus valmistui tilanteessa, jossa julkisen talouden tilanne on edelleen hankala velan ja korkomenojen takia, vaikka näkymät ovat kohentuneet alkaneen talouskasvun myötä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra luki Ilta-Sanomien jutun, jossa oppositiojohtajat lähettävät juuri budjettiriihen alla Purralle terveisiä ja kehottavat tätä ”pitämään suunsa soukemmalla”. Lue tästä, kuinka Purra vastaa maanantai-iltana terassiltaan ja lähettää omat terveiset Minja Koskelalle, Antti Kaikkoselle sekä kumppaneille.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että käynnistynyt talouskasvu helpottaa budjettityötä, mutta julkisen talouden krooninen heikkous vaatii määrätietoisia säästöjä myös ensi kaudella. Opposition kirjavasta kritiikistä huolimatta Purra muistuttaa, että kaikki oleelliset arvioijat, kuten luottoluokittajat ja Euroopan komissio katsovat hallituksen tekevän oikeita toimia.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.
Espanjan vasemmistohallituksen myötäsukainen maahanmuuttopolitiikka kärjistyy parhaillaan Ceutassa. Valtava määrä lähinnä nuoria miehiä on tunkeutunut väkisin EU:n alueelle. Espanjan hallitus on päättänyt lähettää armeijan selvittämään totaalista kaaosta ja ryöstelyä. Euroopan tulevaisuus on Ceutassa käsillä jo tänään.
Torstaina laittomien maahantulijoiden massa vyöryi Espanjan Ceutaan Marokosta. Ceutan aluehallinnon johtaja Juan Jesús Vivas julisti alueelle hätätilan ja pyysi Madridilta armeijaa rajalle. Espanjan sisäministeriö kieltäytyi julistamasta kansallista hätätilaa.
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
