Suomen rahakukkaro ei ole pohjaton. Meiltä loppuvat ennemmin tai myöhemmin tekijät ja veronmaksajat, jos yhteiskunnan menot kasvavat jatkuvasti ja yhä pienempi joukko joutuu rahoittamaan niitä. Tätä yhtälöä ei voi ratkaista ottamalla lisää velkaa tai kiristämällä suomalaisten verotusta, Jaana Strandman sanoo.
Kela maksoi vuonna 2025 keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia noin 9,2 miljardilla eurolla. Vieraskielisille näitä etuuksia maksettiin noin 1,8 miljardia euroa.
– Tämä kertoo mittakaavasta. Suomessa on uskallettava keskustella avoimesti siitä, kenelle sosiaaliturvaa maksetaan, millä perusteella ja kuinka kauan. Veronmaksajan euro ei saa olla automaatti, josta rahaa virtaa ilman selkeää vastiketta, velvoitteita ja viimesijaisuuden periaatetta.
Yhteiskunta ei voi myöntää rajattomasti etuuksia kaikille
Strandmanin mukaan suomalaisen sosiaaliturvan lähtökohdaksi on asetettava suomalaisen yhteiskunnan kantokyky.
– Sosiaaliturvan pitää olla viimesijainen turva ihmiselle, joka ei pysty turvaamaan toimeentuloaan työn, omien tulojensa tai muiden ensisijaisten etuuksien avulla.
Järjestelmän pitää kannustaa työhön, yrittämiseen ja omillaan pärjäämiseen.
– Suomessa asuvan pitää ymmärtää, että suomalainen yhteiskunta ei voi luvata rajattomia etuuksia kaikille. Meillä on ensin vastuu oman yhteiskuntamme toimivuudesta, turvallisuudesta ja siitä, että veronmaksajien rahat riittävät suomalaisten peruspalveluihin.
Suomi tarvitsee tekijöitä
Strandman pitää välttämättömänä, että sosiaaliturvan ehtoja tarkastellaan myös ulkomailta Suomeen muuttavien osalta.
– Sosiaaliturvan pitää ensisijaisesti perustua omaan työskentelyyn, Suomessa asumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Suomen järjestelmä ei saa muodostua vetovoimatekijäksi tilanteessa, jossa oma taloutemme on jo valmiiksi velkainen.
– Suomi tarvitsee tekijöitä, työntekijöitä, yrittäjiä ja veronmaksajia. Tarvitsemme järjestelmän, jossa työn tekeminen on aina tukien varassa elämistä kannattavampi vaihtoehto.