LEHTIKUVA
Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu lisää painetta Suomen vankilajärjestelmälle. Oikeusministeri Leena Meri haluaa selvittää mahdollisuuksia siirtää ulkomaalaisia vankeja suorittamaan rangaistustaan kotimaihinsa. Tavoitteena on helpottaa Suomen vankiloiden yliasutusta.
Suomen vankiloissa on ennätysmäärä vankeja. Rikosseuraamuslaitos arvioi vankimäärän kasvavan loppuvuonna lähelle 4 000:ta.
Oikeusministeri Leena Meri kertoi torstaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa vankiloiden tilanteesta.
– Vankimäärä on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosina, eikä sitä ole voitu täysin ennakoida. Vankiloissa on yliasutustilanne. Joudutaan enenevissä määrin menemään siihen, että yhdessä sellissä on useampi henkilö, Meri kertoi.
Ministeri esitteli tilastoa, jonka mukaan Suomen vankiloissa oli viime vuonna vankeja keskimäärin 3 500. Heistä yli 800 oli ulkomaan kansalaisia, eli noin 24 prosenttia.
– Ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia, ja se on valtava määrä, Meri totesi.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä kasvoi viime vuonna peräti 22 prosenttia.
– Todella merkittävä luku. Kasvuvauhti oli lähes nelinkertainen kaikkien vankien määrän kasvuun verrattuna. Tämä ulkomaalaisten vankien ryhmä kasvaa nopeammin kuin muiden vankien ryhmä, Meri sanoi.
Ulkomaalaisten vankien yleisimmät päärikokset ovat huumausaine-, seksuaali- ja henkirikokset. Suurimmat ulkomaalaisten vankien kansalaisuusryhmät ovat Viro, Irak, Ruotsi, Liettua, Romania, Albania, Latvia, Gambia, Nigeria ja Somalia.
Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu on lisännyt osaltaan painetta Suomen vankilakapasiteetille. Oikeusministeriössä selvitetäänkin mahdollisuutta siirtää ulkomaalaisia vankeja suorittamaan rangaistustaan kotimaihinsa.
– Ajatuksena on, että kukin maa huolehtisi omista kansalaisistaan ja rangaistukset kärsittäisiin omassa maassa. Mitkään vankipaikkojen lisäykset eivät riitä, jos emme tarkastele sitä, miten nämä vangit saadaan siirrettyä omiin maihinsa suorittamaan rangaistustaan, Meri perusteli.
Ruotsi on vuokrannut Virosta vankilapaikkoja. Oikeusministeriö selvittää myös Suomen mahdollisuutta vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta. Päätöksiä mahdollisesta kohdemaasta tai siirrettävistä vangeista ei ole tehty.
– Sen jälkeen kun Ruotsi aloitti vankien siirron, keskustelu on muuttunut hyvin asialliseksi, mikä on erittäin tärkeää. Täytyyhän meillä olla ratkaisuja yleiseurooppalaiseen ongelmaan, Meri sanoi.
Hänen mielestään EU-maiden pitäisi päivittää vankien siirtoja koskevaa puitesopimusta, jotta ulkomaalaisten vankien siirtäminen olisi sujuvampaa.
Myös karkotettavien vankien siirtämistä pyritään nopeuttamaan. Meren mukaan kyseessä olisi kuitenkin ensi hallituskauden hanke.
Suomen vankiloissa arvioidaan olevan noin 360 vankia, joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Meren mukaan merkittävä osa heistä on ulkomaalaisia.
– Tämä enemmän kuin koskaan aiemmin ja luku vaikuttaisi olevan kasvussa mikä on äärettömän huolestuttavaa. EU:n oikeusministeriön kanssa käytävissä keskusteluissa tulee esille, että meidän täytyy torjua järjestäytynyttä rikollisuutta todella vahvasti kaikilla tavoin, Meri totesi.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa on helpotettu vankien sijoittamista varmuusosastoille ja lisätty heidän valvontaansa. Myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa on lisätty vankilaturvallisuuden parantamiseksi.
Vankien keskinäistä sekä vankiloiden ulkopuolelle suuntautuvaa yhteydenpitoa aiotaan tiukentaa.
Norjan mallin mukaisesti Meri haluaa Suomeen myös varmuusvankeusjärjestelmän. Sen tavoitteena olisi estää henkilön vapautuminen tilanteissa, joissa hänen katsotaan muodostavan vakavan uhan muiden hengelle tai terveydelle.
Meren mukaan vankimäärän kasvuun ovat vaikuttaneet viime hallituskaudella tehdyt seksuaalirikos- ja tutkintalainsäädännön muutokset, tuomioiden pidentyminen sekä poliisin resurssien lisääminen.
– Myös tällä hallituskaudella on tehty rangaistuksen kiristyksiä, ja näihin kaikkiin vankimäärän lisäyksiin hallitus on hoitanut rahoituksen täysimääräisesti, Meri mainitsi.
Vankipaikkojen ja henkilöstön lisäämiseen tarvittavat rahat on osoitettu viime vuoden julkisen talouden suunnitelmassa sekä tuoreessa budjettiriihen päätöksessä.
– Noin 500 paikkaa tulee lisää tällä hallituskaudella. Nopeimmin paikkoja saadaan lisää Helsinkiin, Hämeenlinnaan ja Kylmäkoskelle, Meri kertoi.
Esimerkiksi yli 200 vangille tarkoitettujen uusien moduuliselliosastojen pitäisi olla käytössä jo ensi vuonna.
– Hallitus huolehti siitä, että kaikki tehdyille kiristyksille turvataan rahoitus. Tietysti tärkeintä on, että vankiloissa on turvallista työskennellä ja suorittaa vankeusrangaistus, Meri sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää kokoomuksen avausta seksuaalirikosten vähimmäisrangaistusten koventamisesta tervetulleena ja ehdottaa heti, kuinka asiassa voidaan käytännössä edetä: Antikainen kohdentaisi Garden Helsinki -hankkeelta rauenneesta 35 miljoonan euron valtiontuesta vapautuvan liikkumavaran vankeinhoitoon.
Oikeusministeri Leena Meri osallistui torstaina Turun vankilan uuden sellirakennuksen peruskiven muurausjuhlaan Saramäessä. Ministeri jätti peruskiven aikakapseliin tiedotteen lisärakennuksen rahoituksen varmistumisesta. Se toimii muistona tuleville sukupolville siitä, että tämä hallitus otti kriminaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvallisuuden tosissaan.
Suomen vankilat täyttyvät nopeasti, mikä on herättänyt keskustelua järjestelmän kestävyydestä ja resurssien riittävyydestä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja varautuu lisäämällä vankipaikkoja. Selvitettävänä on myös, voisiko vankipaikkoja tarvittaessa vuokrata ulkomailta.
Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johdolla hallitus valmistelee esitystä, joka tuo konkreettisia työkaluja rikollisuuden torjuntaan Suomessa. Esitys helpottaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, parantaa vankilaturvallisuutta, estää järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä vankiloissa ja tehostaa työperäisen hyväksikäytön sekä ihmiskaupan torjuntaa.
Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu vankeuslain muutoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lakiehdotuksen merkitystä osana hallituksen tavoitetta parantaa turvallisuustilannetta. Tämänkertaiset lakimuutokset koskevat vankilaturvallisuuden parantamista.
Hallitus haluaa tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja poistaa tiedonkulun esteitä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan ministeri Leena Meren pyynnöstä, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja lähettää vankeja Viroon. Vaikka hallitus on äskettäin jo osoittanut lisärahoitusta jopa 400 uuteen vankipaikkaan, Suomen vankilat ovat tällä hetkellä historiallisen täynnä.
Hallitus esittää merkittäviä muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakiin. Muutoksilla pyritään vahvistamaan vankilaturvallisuutta ja estämään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa laitoksissa. Uudistukset koskevat erityisesti vangin sijoittamista avolaitokseen sekä varmuusosastolle, ja niiden tavoitteena on tehdä rangaistuslaitoksista turvallisempia niin vangeille kuin henkilökunnalle.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.
Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on tyytyväinen hallituksen esittämiin muutoksiin deaktivoitujen ampuma-aseiden säilyttämistä koskien. Asiasta käytiin eduskunnassa hiljattain lähetekeskustelu. Mäenpää on osaltaan ollut vaikuttamassa lainsäädäntöuudistukseen, sillä hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen jo lokakuussa 2023.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
