Oikeusministeri Leena Meri haluaa kiristää rangaistuksia: ”Liiallisista paljousalennuksista on päästävä eroon”

Meri käsitteli rikosten paljousalennuksia Dosentti Debatti -ohjelmassa  29. lokakuuta. Keskusteluun osallistui myös oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

Paljousalennukset ja 15 vuoden enimmäisraja puhuttavat

Meren mukaan rikosten paljousalennusten vähentäminen, rangaistusten koventaminen ja uhrien aseman huomioiminen eivät sulje toisiaan pois. Hän haluaa puuttua erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa useista rikoksista tuomittavan kokonaisrangaistus jää liian lieväksi.

– Puolueellamme on sellainen ajatus, että meidän täytyy erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta päästä eroon liiallisista paljousalennuksista.

Hän nosti esiin myös seksuaalirikokset ja vakavan uusintarikollisuuden. Meren mukaan järjestelmässä on ongelmana se, että useiden rikosten tekeminen ei välttämättä kasvata kokonaisrangaistusta samassa suhteessa kuin rikosten määrä lisääntyy.

– Määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäispituus on Suomessa 15 vuotta. Tämä raja voi tulla vastaan, vaikka rikoksia olisi useita.

Vankilassa suoritettavan rangaistuksen pituuteen vaikuttaa se, onko tuomittu ensikertalainen vai rikoksen uusija. Ministeri katsoo, että rangaistusten tulisi vastata nykyistä paremmin vakavien rikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden luonnetta.

Pohjoismaiden rangaistustasot vertailukohtana

Meri perusteli rangaistusten kiristämistä myös sillä, että rikollisuus on muuttunut ja järjestäytynyt rikollisuus kasvanut. Hän nosti esiin muun muassa huumausainekaupan, ihmiskaupan, petokset ja terrorismin.

Hänen mukaansa Suomen rangaistustasoa pitäisi kehittää pohjoismaiseen suuntaan. Oikeusministeri vertasi Suomen 15 vuoden enimmäisrajaa Ruotsiin ja Norjaan, joissa vastaavat rajat ovat korkeammat.

Meri kertoi pyytäneensä selvitystä siitä, miten määräaikaisten vankeusrangaistusten yhteistä enimmäisrajaa voitaisiin nostaa pohjoismaisten maiden tasolle. Selvityksessä arvioidaan myös muutoksen kustannuksia sekä sitä, millaisissa rikoksissa ja millä tavoin lakia voitaisiin muuttaa.

– Rikolliset osaavat kyllä laskea, saavatko he viisi vuotta tuomiota vai pelkästään sakkorangaistuksen. Tietysti tärkeintä on se, että he jäävät kiinni.

Vankiloiden kuormitukseen etsitään vaihtoehtoja

Rangaistusten kiristämisen rinnalla selvitetään Meren mukaan keinoja hillitä vankimäärän kasvua. Yhtenä vaihtoehtona hän mainitsi sen, että joitakin rikoksia voitaisiin suorittaa valvotusti kotona pantarangaistuksen tai kotiarestin kaltaisen järjestelyn avulla.

– Joillekin sekin voi olla jo iso rangaistus, että joutuu olemaan kotona, eikä pääse esimerkiksi käymään harjoituksissa.

Meri nosti esiin myös mahdollisuuden vuokrata vankilapaikkoja Kosovosta ja siirtää vankeja sinne. Hänen mukaansa järjestely voisi vähentää vankien Suomeen muodostamia rikollisia yhteyksiä ja mahdollistaa heidän palauttamisensa kotimaahansa vankeusajan jälkeen.

Lisäksi Meri kertoi Islannin mallista, jossa ulkomaalaisen vangin kanssa voidaan sopia rangaistuksen suorittamisesta osittain ennen vapauttamista ja maasta poistamista. Malliin liittyy myös Schengen-alueelle pääsyä koskeva kielto.

Ministeri kertoi myös varmuusvankeutta koskevasta lakiesityksestä, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa vaaralliseksi arvioidun henkilön pitäminen vankilassa jopa elämänsä loppuun asti.

– Tässä pitää painottaa muita ihmisiä ja rikosten uhreja sekä heidän suojaansa.

Uhrien asema korostuu rangaistuksissa

Meri painotti, että rikosoikeuden on vastattava muuttuvaan tilanteeseen ja vakavien rikosten uhrien suojelemisen oltava keskeinen osa rangaistuksista käytävää keskustelua. Hän piti tärkeinä myös nopeita oikeudenkäyntejä ja korvausten saamista ripeästi.

– Paljousalennusten muuttamista koskevassa työssä on arvioitava, miten rangaistuksia voidaan kohdentaa nykyistä paremmin vakaviin rikoksiin ja samalla hallita vankimäärän kasvua.

Oikeusministeri Meri korostaa vahvasti sitä, että ulkomaalaiset vangit on saatava ulos Suomesta.