Eläinsuojelurikosten määrä on noussut Suomessa huolestuttavalla tavalla. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Eläinsuojeluvalvonta ja eläinsuojelurikokset: katsaus ja suosituksia -tutkimusraportin mukaan vuonna 2019 Suomen tuomioistuimissa annettiin tuomiot yhteensä 217 eläinsuojelurikoksesta, kun vuonna 2023 vastaava luku oli jo 291. Siltikin tähän asti vain hieman yli puolet eläinsuojelurikoksista on johtanut eläintenpitokiellon määräämiseen tekijälle.
Nyt tähän epäkohtaan on tulossa tuntuva muutos.
Eläimet eivät voi suojella itse itseään
Oikeusministeriö antoi torstaina hallituksen esityksen, jolla eläintenpitokiellon käyttöä tehostetaan huomattavasti. Jatkossa eläinsuojelurikokseen syyllistyneille määrättäisiin lähtökohtaisesti aina eläintenpitokielto. Kiellon vähimmäiskestoksi säädettäisiin perusmuotoisten eläinsuojelurikosten osalta kolme vuotta ja törkeiden eläinsuojelurikosten osalta viisi vuotta.
– Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itse itseään. Siksi se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä pahoinpitelevät tai muuten kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä, ja eläinten hyvinvointi pitää siksi varmistaa riittävän pitkillä eläintenpitokielloilla ja riittävän ankarilla rangaistuksilla kiellon rikkojille, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Kiellon rikkojille asianmukaiset rangaistukset
Tällä hetkellä eläintenpitokiellon rikkomisesta voi saada vain sakkoa. Jatkossa kuitenkin teosta voitaisiin tuomita jopa vuosi vankeutta. Kovemmilla rangaistuksilla huomioidaan paremmin eläinten suojelemisen entisestään korostunut tarve.
Perussuomalaisille on tärkeää, että eläinten hyvinvoinnista pidetään jatkossa entistäkin parempaa huolta. Tällä uudistuksella varmistetaan, etteivät eläinrääkkääjät pääse teoistaan kuin koira veräjästä.
