LEHTIKUVA
Ruotsin parlamentti äänesti torstaina rikosvastuun ikärajan laskemisesta 14 vuoteen vakavimmissa rikoksissa. Suomessa asiaa koskeva selvitys käynnistyi kesällä.
Oikeusministeri Leena Meren pyynnöstä Suomessa selvitetään rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista. Vastaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty myös ulkomaalaistaustaisen jengiväkivallan riivaamassa Ruotsissa, jossa parlamentti hyväksyi hallituksen esityksen vastuuikärajan alentamisesta 14 vuoteen tiettyjen törkeiden rikosten osalta.
Ruotsissa hallitus esitti alun perin rikosvastuun ikärajan laskemista 13 vuoteen. Esitys kuitenkin vedettiin pois sen jälkeen, kun hallitukseen kuuluvan liberaalipuolueen edustajat uhkasivat kaataa sen.
– Toivon, että myös Suomessa seurataan tässä Ruotsin keinoja torjua nuorten rikollisuutta ja alaikärajaa lasketaan, kuten perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2022 on esitetty, Meri linjaa.
Esimerkiksi vuodesta 2021 lähtien Suomen poliisin tietoon tulleissa pahoinpitelyissä epäillyn yleisin ikä on Tilastokeskuksen mukaan ollut 14 vuotta. Toiseksi yleisin ikä vuonna 2025 oli 13 ja kolmanneksi yleisin 15 vuotta.
Alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikosten kasvutahti on ollut hurja.
Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 alle 15-vuotiaiden osuus kaikista epäillyistä oli vajaat 4 %, kun vuonna 2025 osuus oli jo reilut 15 %.
Vuonna 2025 Suomessa epäiltiin pahoinpitelyrikoksista yhteensä 4 714:ää alle 15-vuotiasta henkilöä. Epäillyistä 30,1 % oli ulkomaalaistaustaisia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista epäillyissä oli suurin nimenomaan alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä.
Alle 15-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäillyissä pahoinpitelyissä on lisäksi vahva maantieteellinen painotus. Epäillyistä yli puolet oli taustaltaan Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 15-vuotiaiden epäillyistä ryöstörikoksista oli 45 %. Myöskin ryöstöstä epäillyistä ulkomaalaistaustaisista yli puolet oli taustaltaan Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa Suomessa asuvista alle 15-vuotiaista oli ulkomaalaistaustaisia ”vain” 17,8 %.
Perussuomalaiset esitti jo vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan rikosvastuun ikärajan laskemista. 14 vuotta on rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä useissa Euroopan maissa, ja nyt myös Ruotsissa.
Ohjelmassa todettiin tuolloin, että ”rikollista elämäntapaa ihannoivat, teräaseita julkisilla paikoilla kantavat ja porukalla muita ihmisiä ryöstelevät nuoret on pysäytettävä vaikka väkisin ennen kuin on liian myöhäistä”.
Onneksi perussuomalaisten linjaamaan suuntaan ollaan nyt Suomessakin lopulta menossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alaikäisten tekemiksi epäiltyjen seksuaalirikosten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Poliisihallituksen mukaan erityisesti verkossa leviävä haitallinen sisältö voi lisätä riskiä, että lapsi tai nuori syyllistyy itse rikokseen. Nykyhallitus haluaa puuttua nuorten rikollisuuteen aiempaa tiukemmin.
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt lakiesityksen, jolla rikosoikeudellisen vastuun ikäraja laskee 14 vuoteen vakavissa rikoksissa - kuten murhassa. Aiemmin raja on ollut 15 vuotta. - Hallitsematon maahanmuutto on tuonut mukanaan vakavaa nuorisorikollisuutta, johon on reagoitava ajoissa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamista Ruotsin tapaan vakavien rikosten osalta 15 vuodesta 13 vuoteen.
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
