Eduskunnan hallintovaliokunta on hyväksynyt mietinnön hallituksen esityksestä, joka tiukentaa kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupien edellytyksiä. Tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperäinen maahanmuutto on hallittua ja että Suomeen saapuvilla opiskelijoilla on todelliset edellytykset opiskeluun ja toimeentuloon.
Hallintovaliokunnan jäsen Mira Nieminen pitää muutoksia tarpeellisina. Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä määrät ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Samalla on ilmennyt toimeentulovaikeuksia, puutteita kielitaidossa sekä maahantulosäännösten väärinkäyttöä.
– Suomeen opiskelemaan tulevilla on oltava riittävä kielitaito, turvattu toimeentulo ja aito tarkoitus suorittaa opintoja. Opiskeluperäinen maahanmuutto ei saa muodostua väyläksi kiertää maahantulosäännöksiä tai siirtää toimeentulon kustannuksia suomalaisen yhteiskunnan vastuulle, Nieminen toteaa.
Perheenyhdistämiseen vuoden asumisaikavaatimus
Lakimuutoksen myötä opiskelijan perheenjäsen voi pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa vasta, kun opiskelija on oleskellut Suomessa vähintään vuoden. Lisäksi perheenjäsenten oleskelulupahakemuksiin sovelletaan jatkossa ulkomaalaislain mukaista yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa.
Perheenyhdistämisen asumisaikavaatimuksen arvioidaan vähentävän etuusmenoja noin 11 miljoonalla eurolla.
– On perusteltua, että opiskelija ehtii ensin asettua Suomeen ja varmistaa omat opiskelun ja toimeentulon edellytyksensä ennen perheenjäsenten maahantuloa. Maahanmuuton on oltava kestävää myös julkisen talouden ja palvelujärjestelmän näkökulmasta, Nieminen painottaa.
Kielitaito ja toimeentulo keskeisiksi edellytyksiksi
Jatkossa opiskelijan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää riittävää kielitaitoa opintojen suorittamiseksi. Kielitaidosta on esitettävä selvitys jo oleskelulupaa haettaessa. Oppilaitokset vastaavat edelleen opiskelijoiden kielitaidon arvioinnista.
Myös opiskelijoiden toimeentuloedellytyksen euromäärästä säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Nykyinen vähimmäistaso on 800 euroa kuukaudessa. Hallintovaliokunta korostaa, että tasoa on tarvittaessa tarkistettava, mikäli se ei riitä todellisten elinkustannusten kattamiseen.
– Opiskelijoille ei pidä luoda epärealistisia odotuksia Suomessa elämisestä ja työllistymisestä. On kaikkien etu, että maahan tuleva tietää jo etukäteen, mitä opiskelu ja asuminen Suomessa maksavat, Nieminen sanoo.
”Väärinkäytöksiin puututtava jo lähtömaissa”
Hallintovaliokunta kiinnittää mietinnössään erityistä huomiota ulkomailla toimiviin opiskelijarekrytointia harjoittaviin agentteihin ja harhaanjohtavaan markkinointiin. Pelkät oleskelulupien ehtojen tiukennukset eivät riitä, vaan myös rekrytoinnin valvontaa ja eettisiä toimintatapoja on kehitettävä.
– Emme voi hyväksyä sitä, että Suomeen houkutellaan opiskelijoita katteettomilla lupauksilla työpaikoista tai toimeentulosta. Väärinkäytöksiin on puututtava jo lähtömaissa. Samalla suojelemme opiskelijoita hyväksikäytöltä ja varmistamme, että järjestelmä toimii tarkoituksensa mukaisesti, Nieminen toteaa.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuoden 2027 aikana.