LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Buckinghamin yliopiston politiikan professorin Eric Kaufmannin mukaan yritysten työvoimatarpeet ja kulttuurisen vasemmiston ideologia ylläpitävät laajamittaista maahanmuuttoa länsimaissa. Hänen mukaansa myös syntyvyyden lasku ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat merkittävästi länsimaiden tulevaisuuteen.
Maahanmuutto on noussut yhdeksi länsimaiden politiikan keskeisistä kysymyksistä. Eric Kaufmann arvioi Suomen Perustan YouTube-videolla, että maahanmuuton kasvu on osaltaan vauhdittanut populistisen oikeiston nousua eri puolilla Eurooppaa. Haastattelijana toimi Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Kaufmann nostaa esimerkiksi Britannian, jossa nettomaahanmuutto eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus pysytteli hänen mukaansa alle 50 000 henkilössä vuodessa ennen Tony Blairin työväenpuolueen valtaannousua vuonna 1997. Tämän jälkeen määrä nousi nopeasti 250 000–300 000 henkilön vuositasolle.
Kaufmannin mukaan vastaava kehitys on lisännyt maahanmuuton poliittista merkitystä myös muualla Euroopassa. Hän erottaa toisistaan ihmisten suhtautumisen maahanmuuttoon ja sen, kuinka tärkeänä poliittisena kysymyksenä he sitä pitävät.
– Kun maahanmuuton määrä kasvaa, ihmiset, jotka jo ennestään haluavat vähemmän maahanmuuttoa, alkavat pitää sitä yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä.
Kaufmannin mukaan tämä selittää osaltaan populistisen oikeiston nousua. Hän korostaa, ettei kehitys johdu pelkästään talousvaikeuksista, vaan maahanmuuton merkitys voi kasvaa myös taloudellisesti hyvinä aikoina.
Kaufmannin mukaan yritykset kannattavat maahanmuuttoa työvoiman ja uusien kuluttajien vuoksi. Samaan aikaan kulttuurinen vasemmisto edistää maahanmuuttomyönteistä politiikkaa muun muassa yliopistoissa ja mediassa. Kaufmann katsoo näiden ryhmien muodostavan maahanmuuttoa edistävän koalition, joka vaikuttaa päätöksentekoon tehokkaammin kuin maahanmuuton rajoittamista kannattavat populistiset liikkeet.
Kaufmann ei pidä vasemmistopuolueiden maahanmuuttomyönteisyyttä ensisijaisesti ääntenkalasteluna, vaan selittää sitä kulttuurisella ideologialla.
– En usko, että kyse on niinkään kyynisyydestä. Uskon, että lähes kaikkea tätä ajaa kulttuurisen vasemmiston ideologia.
Professorin mukaan ideologiassa korostuvat humanitaarisuus, tasa-arvo ja vähemmistöjen suojelu. Hänen tulkintansa mukaan enemmistöt voidaan nähdä uhkana ja vähemmistöt suojelua tarvitsevina ryhminä, jolloin maahanmuuton rajoittaminen saatetaan tulkita rasismiksi.
Kaufmann katsoo poliittisen korrektiuden kaventaneen maahanmuutosta käytävän keskustelun rajoja. Populististen liikkeiden nousu on kuitenkin hänen mukaansa heikentänyt keskustelun tabuja ja pakottanut perinteisiä puolueita käsittelemään aihetta avoimemmin.
Kaufmannin mielestä Länsi-Euroopan syntyvyys on ollut pääosin väestön uusiutumisen edellyttämää tasoa alempana 1970-luvulta lähtien. Hän pitää uskonnollisuutta ja kulttuuria keskeisinä syntyvyyteen vaikuttavina tekijöinä. Taloudelliset olosuhteet voivat vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta eivät yksin selitä pitkäaikaista laskua.
Kaufmann suhtautuu myönteisesti lapsiperheiden tukiin, mutta ei usko niiden yksin palauttavan syntyvyyttä riittävälle tasolle. Hänen mukaansa tarvitaan myös kulttuurista muutosta.
Lisäksi matala syntyvyys kasvattaa Kaufmannin mukaan maahanmuuton suhteellista vaikutusta väestön etniseen ja kulttuuriseen koostumukseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin muun muassa SDP:n huolesta koskien pienituloisuuden kasvua Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila korosti puheenvuorossaan SDP:n olevan huolissaan itse luomastaan ongelmasta.
Espanjan ensimmäinen yleislakko 14 vuoteen johti väkivaltaisiin yhteenottoihin poliisin ja mielenosoittajien välillä. Elinkustannusten nousu ja hallitsemattoman maahanmuuton kärjistämä asuntopula saivat kansan kaduille. Parlamenttivaalit käydään 29. marraskuuta ja kellot soivat nyt sosialistihallitukselle.
Tanskan uudet rikostilastot haastavat käsityksen siitä, että maahanmuuttajien kotoutuminen etenisi automaattisesti sukupolvesta toiseen. Varsinkin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat kolmannen sukupolven miehet ovat edelleen huikeasti yliedustettuina Tanskan rikostilastoissa.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK kritisoi maaliskuussa EK:n työperäisen maahanmuuton tavoitetta. Tiistaina 3.11. SAK allekirjoitti EK:n kanssa kannanoton, jossa järjestöt vaativat ulkomaisten osaajien saatavuuden vahvistamista ja lupaprosessien sujuvoittamista.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
