Berlingske Tidende julkaisi lokakuussa tuloksia Tanskan tilastokeskukselta erikseen tilaamastaan tilastoajosta. Tuloksissa selviteltiin kolmannen sukupolven miesten rikollisuutta perheissä, joiden tausta on niin sanotuissa MENAPT-maissa. Näihin kuuluvat muun muassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat sekä Pakistan ja Turkki.
Tutkitut miehet ovat syntyneet Tanskassa. Myös heidän vanhempansa ovat syntyneet Tanskassa. Kyse on siis aikanaan maahan muuttaneiden ihmisten lapsenlapsista.
Kotoutuminen kateissa
Selvityksen mukaan kolmannen sukupolven MENAPT-miesten rikollisuusindeksi oli vuonna 2025 yhteensä 247, kun kaikkien miesten keskiarvo on 100. Tanskalaistaustaisten miesten indeksi oli vastaavasti 87.
Kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaisten miesten rikollisuusindeksi on alhaisempi kuin toisen sukupolven edustajien, mutta edelleen noin 2,8-kertainen tanskalaistaustaisiin miehiin verrattuna.Tulokset viittaavat siihen, etteivät rikollisuudessa esiintyvät erot välttämättä katoa sukupolvien vaihtuessa.
Perhe ja kulttuuri vaikuttavat
Tutkimus ei myöskään yksin osoita, mistä rikollisuuden yliedustus johtuu. Mahdollisia selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema, asuinalueiden eriytyminen, koulutus, perheolosuhteet ja sosiaaliset verkostot.
Etelä-Tanskan yliopiston emerituslehtori Mehmet Ümit Necef nosti Berlingsken haastattelussa esiin myös sosiaalisen periytymisen sekä perhe- ja kulttuuristen normien mahdollisen merkityksen.
Kansanpuolue vaatii muutosta tilastointiin
Tanskan virallisissa väestötilastoissa maassa syntyneet henkilöt, joiden vanhemmatkin ovat syntyneet Tanskassa, luokitellaan yleensä tanskalaistaustaisiksi. Siksi kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaisten henkilöiden urapolkua on vaikeaa seurata.
Kansallismielinen Tanskan kansanpuolue (Dansk Folkeparti) aikookin tehdä kansankäräjillä aloitteen, jonka mukaan tilastokeskuksen olisi muutettava tilastointiaan siten, että kolmannen sukupolven maahanmuuttajista olisi saatavilla julkista tilastotietoa.
– Nykyiset luvut korostavat kansalaisten oikeutta päästa näihin tietoihin käsiksi. Sitten voimme käydä kunnollista keskustelua maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pitkällä aikavälillä. Nykyisin kolmannen sukupolven maahanmuuttajat sulautuvat tilastoissa tanskalaisten joukkoon, mikä hämärtää koko keskustelua, sanoo Tanskan kansanpuolueen maahanmuuttovastaava Mikkel Bjørn.