Leena Meri korosti oikeudenhoidon selonteon tiedotustilaisuudessa, että oikeusprosessien pitkittyminen heikentää oikeusturvaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä rikosten uhreille että yrityksille. Pitkät prosessit voivat myös heikentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan.
Rikosasioiden määrä kasvanut
Meri kertoi oikeudenhoidon toimintaympäristön muuttuneen merkittävästi viime vuosina. Hänen mukaansa kansainvälinen turvallisuustilanne ja rikollisuuden kehitys näkyvät oikeushallinnon työssä.
Syyttäjälaitokseen saapui vuonna 2025 lähes 10 000 asiaa enemmän kuin vuosina 2021–2024. Ulosottolaitoksen työmäärää lisäävät myös Venäjän pakotteista johtuvat tehtävät.
Lisäksi Meri nosti esiin erityisesti nuorten rikollisuuden.
– Vuodesta 2021 lähtien Suomen poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyistä yleisin ikä on ollut 14 vuotta. Se on huolestuttava kehitys.
Ministerin mukaan vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksista epäillyistä alle 15-vuotiaista 30 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ryöstörikoksissa vastaava osuus oli 45 prosenttia.
Ulkomaalaisten vankien määrä lisääntynyt
Meri kertoi vankiloiden täyttyneen entistä enemmän syksystä 2023 lähtien. Hän liitti kehityksen muun muassa rangaistusuudistuksiin ja tuomioistuinten kiristyneeseen rangaistuskäytäntöön.
Oikeusministerin mukaan ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 76 prosenttia. Rikosseuraamuslaitoksen lukujen mukaan vankiloissa oli syksyllä noin 3 900 vankia, joista noin 950 oli ulkomaan kansalaisia.
Lisäksi Meri nosti tiedostustilaisuudessa esiin kasvaneet käännös- ja tulkkauskulut, jotka ovat nousseet viime vuosina yli 100 prosenttia.
Hallitus lisäsi oikeudenhoidon rahoitusta
Meren mukaan edellisessä selonteossa oikeudenhoidon rahoitustarpeeksi arvioitiin noin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusneuvotteluissa rahoitusta lisättiin tavoitteen mukaisesti, mutta Suomen taloustilanteen heikennyttyä hallitus joutui tekemään uusia leikkauksia.
Hallitus on Meren mukaan tehnyt lainsäädäntöuudistuksia oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi. Hän mainitsi esimerkkeinä syyteneuvottelujen ja sakkomenettelyjen uudistukset.
– On kuitenkin selvää, että lisärahoitusta tarvitaan. Lisäksi tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä ja uusia toimintatapoja.
Selonteossa on Meren mukaan 29 toimeenpanoehdotusta oikeudenhoidon kehittämiseen. Ehdotukset liittyvät oikeusprosessien keventämiseen, ihmisten oikeusturvan parantamiseen ja toimintatapojen sujuvoittamiseen.