LEHTIKUVA
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Oikeusministeri Leena Meren pitkään ajama uudistus on viimein etenemässä. Meri nosti velallisen tukalan aseman esille jo oppositiossa lakialoitteellaan vuonna 2022.
– Tällä historiallisella määräaikaisella lailla kokeillaan ulosottovelan lyhennysten kohdistumista pääomaan ennen korkoja. Tavoitteena on helpottaa ylivelkaantuneiden velallisten asemaa ja auttaa heitä uuteen alkuun. Uudistus on toivottu, sillä nykytilaa on pidetty epäoikeudenmukaisena.
Nykyisin ulosotossa kertyneet varat kohdennetaan ensin korkoihin. Pitkään jatkuneissa perinnöissä tämä johtaa siihen, että velallisen maksut riittävät vain juokseviin korkoihin eikä velan pääoma pienene. Velan lopullinen vanheneminen on viimeinen päätepiste, mutta sinne on pitkä matka (15 vuotta tuomion antamisesta).
Tällainen velkakierre vie velalliselta kannustimen tehdä töitä, koska ponnistelut eivät näy velkasaldossa. Pitkään jatkuva velkavankeus ei ole myöskään yhteiskunnan etu.
Esityksen mukaan kyse olisi neljän vuoden määräaikaisesta muutoksesta. Se koskisi kuluttajaluottoja, joista maksutuomio on annettu 1.1.2022 tai sen jälkeen. Lisäksi edellytettäisiin, että velallinen on maksanut velkaa ulosoton kautta vuoden ajan ja että maksut ovat lyhentäneet vain korkoa.
Ero on käytännössä suuri. Jos velallinen maksaa 10 000 euron velasta ulosoton kautta 125 euroa kuukaudessa ja koko summa kuluu korkoihin, velkaa on vuosienkin päästä edelleen 10 000 euroa. Uudessa mallissa samat maksut lyhentäisivät pääomaa, ja vuoden päästä velkaa olisi jäljellä enää 8 500 euroa. Velka alkaisi pienentyä heti, ja kierteellä olisi loppu.
Muutoksen vaikutuksia sekä velallisiin että velkojiin seurattaisiin koko sen voimassaolon ajan. Esitys helpottaisi myös asiointia ulosottoviranomaisen kanssa etäyhteyksin, ja ulosottoviranomainen voisi tarvittaessa videoida toimitiloissaan järjestetyn täytäntöönpanotoimituksen. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2027.
Meri jätti huhtikuussa 2022 yhdessä perussuomalaisten nykyisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion kanssa lakialoitteen, jossa ehdotettiin ulosottomaksujen kohdentamista ensin velan pääomalle.
– Kun se pääoma siellä lyhenee, niin joskus se velkakin loppuu, Meri perusteli aloitettaan eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2022.
Neljä vuotta myöhemmin Meri esittelee saman periaatteen eduskunnalle oikeusministerinä. Meren mielestä velkaa maksavan suomalaisen pitää nähdä, että velka pienenee. Se on itsestäänselvyys, jota ulosotossa on odotettu vuosia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.
Työvoiman riisto on ollut pitkään kivenä ay-liikkeen kengässä, koska se heikentää suomalaisen työntekijän asemaa työmarkkinoilla. Pian hyväksikäytöstä ei enää selviä sakoilla tai selittämällä, vaan edessä voi olla linnareissu. Asialla on oikeusministeri Leena Meri, joka haluaa parantaa myös ulosottovelallisen asemaa.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Viikon suosituimmat
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
AssistEU-palvelun kautta meppien toimintaa seuraavalla perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysellä on jo pitkään ollut tuntuma kokoomuksen Sirpa Pietikäisen toimien vihervasemmistolaisuudesta. Enää se ei ole vain tuntuma, todistaa AssistEU:n uusi ominaisuus, joka yhdistää kaikkien meppien toimintadatan ja antaa valmiit graafit siitä, mikä mepin todellinen suuntautuminen on.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Helsingin poliisi otti perjantai-iltana useita henkilöitä kiinni huumausainerikoksista epäiltyinä Puhoksen ostoskeskuksen alueella. Poliisi epäilee, että rikolliset pyörittävät alueella järjestäytynyttä huumausainekauppaa.
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
Perussuomalaiset lakkauttaisi Sitran ja käyttäisi vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvuun, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
