Eurooppalaisten julkisen palvelun medioiden kokonaisrahoitus oli noin 41 miljardia euroa vuonna 2024. Euroopan yleisradiounionin EBU rahavirta on heikentynyt reaalisesti yhdeksän prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana.
Britannian BBC leikkaa jopa 2 000 työpaikkaa. Norjan NRK pistää kilometritehtaalle 400 työntekijää. Ruotsin SVT säästää 355 miljoonaa kruunua ja Ruotsin radio on lopettanut 180 työtehtävää. Tanskan DR on jo toteuttanut mittavia henkilöstövähennyksiä.
Jopa mediajätti Ylen johto on parlamentaarisen pakon alla jakanut kavionkuvia työntekijöidensä ahteriin.
Julkinen palvelu kriisissä
Ranskassa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden määrärahoja leikataan tänä vuonna noin 86 miljoonalla eurolla. Suurin säästöjen kohde on France Télévisions. Saksassa Deutsche Welle joutuu nipistämään 21 miljoonaa euroa.
Belgiassa flaaminkieliselle VRT:lle suunnitellaan noin 10 miljoonan euron lisäleikkauksia vuoteen 2029 mennessä. Irlannissa hallitus on päättänyt vähentää yleisradioyhtiö RTÉ:n aiemmin sovittua rahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Tšekissä hallitus pyrkii korvaamaan lupamaksut budjettirahoituksella, joka vähentäisi yleisradioyhtiöiden rahoitusta noin 15 prosenttia.
Liettuassa yleisradioyhtiö LRT:n rahoitus on jäädytetty vuosiksi 2026–2028. Sveitsissä yleisradioyhtiö SRG suunnittelee noin 900 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2029 mennessä, vaikka äänestäjät torjuivat maaliskuussa ehdotuksen yleisradiomaksun huomattavasta alentamisesta.
Kaikkialla kehitys ei kuitenkaan ole samanlaista. EU-tuissa kylpevässä Espanjassa yleisradioyhtiö RTVE:n valtionrahoitus on kasvanut vuodesta 2020 lähtien. Sielläkin yhtiön riippumattomuus ja rahoitus toki herättävät poliittisia kiistoja.
Perussuomalaiset leikkaisi reilusti
Perussuomalaisten mallissa Ylen rahoituksesta lähtisi ensi vaalikaudella noin viidesosa, yhteensä 200 miljoonaa euroa. Lisäksi perussuomalaiset on valmis jäädyttämään indeksikorotukset koko ensi vaalikauden ajaksi.
Kokoomuksen sopeutusohjelmassa Ylen 120 miljoonan euron leikkaus sisältyy puolueen yhdeksän miljardin euron säästölistaan.
Vuonna 2024 sovittiin parlamentaarisesti Ylen indeksikorotusten jäädyttämisestä vuosiksi 2025–2027 sekä arvonlisäveron korotuksesta. Yle itse arvioi säästöjen vaikutukseksi 66 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2027 tasolla.
Perinteinen yleisradiomalli tiensä päässä
Yleisradioyhtiöiden talousvaikeuksien taustalla vaikuttavat julkisen talouden säästöpaineiden lisäksi mediankäytön muutokset eli suoratoistopalvelujen, YouTuben ja somen paine. Samalla yleisradioyhtiöiltä odotetaan yhä enemmän digitaalisia palveluja, luotettavaa uutisvälitystä sekä yhteiskunnan kriisivalmiuden ylläpitämistä.
Mediaprofessori Anne Kaun toteaa naama kurtussa Dagens Nyheterissä, että julkisen palvelun rooli pitää määritellä uudelleen tilanteessa, jossa rahoitus vähenee, kustannukset kasvavat ja yleisöt siirtyvät uusille alustoille. Yleisradiotoimintaan kohdistuva kritiikki on yleisesti voimistunut kaikkialla Euroopassa.
– Kyse on ilmiöstä, jota on kutsuttu mediavastaiseksi populismiksi. Se kohdistuu toimituksellisiin tiedotusvälineisiin ja erityisesti julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin. Taustalla on ajatus siitä, että niiden toiminnassa olisi poliittista puolueellisuutta.
