SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

EK tavoitteli maaliskuussa noin 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa ja saatavuusharkinnan poistamista. SAK:n sosiaalipolitiikan osaston päällikkö Saana Siekkinen piti tavoitetta yliarvioituna ja varoitti, että rajoittamaton rekrytointi korkean työttömyyden aikana voi heikentää palkkoja ja työehtoja.

Kuusi järjestöä, Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, KT, SAK ja STTK, antoi 3.11. yhteisen kannanoton. Sen ensimmäinen vaatimus on lupien hakeminen yhden luukun periaatteella jo ennen maahantuloa.

Lisäksi vaaditaan työperusteisten lupien ja kansalaisuushakemusten käsittelyaikojen merkittävää lyhentämistä, kielikoulutusta kaikille maahanmuuttajille luvan perusteesta riippumatta ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille samaa oikeutta pysyvään oleskelulupaan kuin yliopistotutkinnon suorittaneilla.

Kannanotossa ei ole lukua siitä, kuinka moni maassa jo oleva ulkomaalainen on työttömänä. SAK:n puolesta kannanoton on allekirjoittanut puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n puolesta toimitusjohtaja Minna Helle.

Mitä jää kertomatta?

Konkreettisin vaatimus koskee työttömäksi jäävien ulkomaalaisten suoja-aikaa. Kannanoton mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleiden nykyiset kolmen ja kuuden kuukauden määräajat pitää yhdenmukaistaa kahdeksaan kuukauteen.

Järjestöt eivät mainitse maahanmuuton nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Ne eivät käsittele integroitumisen ongelmia. Ne sivuuttavat kysymyksen, kuinka suuri osa nykyisestä työperäisestä maahanmuutosta kohdistuu matalapalkkaisille aloille.

Kannanotossa todetaan vain, että maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on matala. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli vuonna 2024 alle 60 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla se oli noin 78–79 prosenttia.

Vieraskielisten työttömyys kasvussa

Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa työttömiä oli noin 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisiä 11 000 vähemmän. Työttömyysasteen trendi on 10,5 prosenttia.

Ulkomaan kansalaisia oli syyskuussa työttömänä työnhakijana noin 47 427 eli 14,6 prosenttia. Määrä oli 2,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaalaisten työttömyysaste on ollut pitkään selvästi kantaväestöä korkeampi.

Kun mukaan lasketaan vieraskieliset Suomen kansalaiset, tilastot osoittavat saman trendin. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli 70 743 — kasvua 7,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt mainitsevat työllistymisen esteiden purkamisen ja työpaikkojen valmiudet työllistää ulkomaalaisia. Ne eivät kuitenkaan kysy, miksi maassa jo oleva työvoimareservi ei työllisty paremmin. Järjestöt vaativat uuden maahantulon helpottamista suhdanteista riippumatta.

Järjestöillä on omat intressinsä

Työnantajien ymmärrettävä toive on löytää työpaikoille tekijöitä. EK edustaa työnantajia, joille työvoiman saatavuus on suora kustannuskysymys. Suuri työvoimareservi pitää palkat kurissa.

SAK:n liitoilla on omat tarpeensa. Niiden jäsenmäärä on hieman yli 500 000, kun se oli vuonna 2015 yli 700 000. Uudet työntekijät ovat mahdollisia uusia jäseniä.

SAK on lisäksi perinteisesti lähellä SDP:tä, jonka linja maahanmuuttoon on ollut pitkään lepsu, toisin kuin esimerkiksi Tanskan demareilla.

Maaliskuussa SAK varoitti rajoittamattomasta rekrytoinnista. Nyt järjestö lähentyy taas EK:n tavoitteita.

Avoimeksi jää kysymys, pitääkö SAK edelleen kiinni saatavuusharkinnasta. Kannanotto ei vastaa siihen. Ennen kaikkea järjestöiltä ei tule vastausta siihen, mihin tehtäviin ja ammatteihin Suomesta ei löydy tekijöitä kymmenistä tuhansista työttömistä.