Työperäinen hyväksikäyttö on viranomaisten mukaan kasvanut viime vuosina merkittävästi. Ilmiötä on raportoitu erityisesti siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla. Uudistuksen myötä työnantaja voi saada jopa neljä vuotta vankeutta työntekijän hyväksikäytöstä.
– Työperäinen hyväksikäyttö loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja vinouttaa samalla laillisten työmarkkinoiden toimintaa. Ilmiölle tyypillistä on, että ulkomaalainen työntekijä saapuu Suomeen työn perässä, mutta kohtaakin karun todellisuuden, jossa annetut lupaukset eivät pidä, ja pahimmassa tapauksessa hän joutuu vielä maksamaan kynnysrahoja työn saamisesta. Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä puuttumaan tähän ongelmaan, ja siksi sitä täsmennetään ja parannetaan, ja rangaistuksia kovennetaan, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Uusi rikos: kiskonta työelämässä
Vanha kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva säännös korvataan uudella rikosnimikkeellä ”kiskonta työelämässä”. Rikoslakiin sisällytetään myös nimikettä koskeva törkeä tekomuoto. Nykyisen säännöksen ongelmana on ollut, että rangaistavuuden kytkeytyminen syrjintäelementtiin on vaikeuttanut hyväksikäyttöön puuttumista epätarkoituksenmukaisella tavalla.
Työnantaja, joka käyttää hyväkseen työntekijän taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai tietämättömyyttä hankkiakseen itselleen selvästi epäsuhtaisen taloudellisen edun, tuomitaan jatkossa sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen. Törkeästä kiskonnasta työelämässä seuraisi vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Myös oikeushenkilö eli yritys voidaan jatkossa tuomita rangaistukseen, ja kiskontaan syyllistynyt työnantaja voidaan määrätä myös liiketoimintakieltoon.
Törkeä kiskonta työelämässä lisättäisiin myös telekuuntelun mahdollistavien rikosten listalle, mikä antaa viranomaisille lisää keinoja hyväksikäyttöverkostojen selvittämiseen.
Norjan malli ei toimi edes Norjassa
Vasemmisto-oppositio SDP:n johdolla ehdotti valiokuntakäsittelyn yhteydessä, että Suomen tulisi Norjan mallin mukaisesti kriminalisoida alipalkkaus. Ratkaisu on kuitenkin osoittautunut Norjassa erittäin puutteelliseksi.
– Vasemmisto-oppositio SDP:n johdolla hokee Norjan mallia. Mutta katsotaanpa, mitä Norjassa oikeasti tapahtui, kun palkkavarkaus lisättiin rikoslakiin. Reilussa kolmessa vuodessa tehtiin 383 rikosilmoitusta palkkavarkaudesta. Näistä ilmoituksista vain neljäsosa johti tutkintaan, ja lopullisia tuomioita tuli vain kolme, ministeri Meri havainnollistaa.
Suomessa kiskontarikos on alusta asti rajattu aitoon hyväksikäyttöön: siihen, että työnantaja käyttää hyväkseen ihmisen ahdinkoa tai riippuvaista asemaa. Myös hallituksen esitystä valmistelleen työryhmän mietinnössäkin tuotiin useassa kohtaa esille, että uudet rikossäännökset kattavat nimenomaisesti myös alipalkkaustilanteet.
Nyt Norjassakin on tunnistettu, että työperäinen hyväksikäyttö ja kiskonta ovat laajalti ulkomaalaistaustaisia koskevia ilmiöitä.
– Ja kuinkas ollakaan, viime kuussa Norjan hallitus kertoi aloittaneensa työn palkkavarkautta koskevan säännöksen uudelleenarvioimiseksi sekä nimenomaisesti ulkomaalaisten hyväksikäytön rangaistusten laajentamiseksi ja tiukentamiseksi. Eli Norja näyttääkin tulevan tässä asiassa Suomen linjaa kohti, Meri jatkaa.
Suomessa uudet rikossäännökset sen sijaan soveltuvat alipalkkausta laajempaan hyväksikäyttöön, kuten kynnysrahojen perintään. Uudistus kattaa myös näennäiset toimeksiantosuhteet, joissa työntekijää kohdellaan yrittäjänä työsuhteen sijaan.