lakimuutokset

Sosiaalietuuksien väärinkäyttö on kasvanut isoksi ongelmaksi Ruotsissa. Iltalehti uutisoi, että ilmiö näkyy nyt myös Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää hyvänä, että hallituksen lakimuutos laajentaa Kelan tiedonsaantioikeuksia ja antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väärinkäytöksiin.

Perussuomalaiset katsoo, että Venäjän muuttunut toiminta ja terrorismin kitkentä ovat painavia syitä muuttaa perustuslakia. Ehdotetut lakimuutokset eivät luo kanavaa tavan kansalaisten kyttäämiseen, vaan mahdollistavat tiedon hankkimisen yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan rikollisuuden torjumista varten. 

Hakemukset Suomen ammatillisiin koulutuksiin EU-alueen ulkopuolelta ovat romahtaneet. Syynä on hallituksen tekemä lakimuutos, joka teki koulutuksista maksullisia syksystä alkaen.

Hallitus ehdottaa euromääräisiä rajoja korvauksille, joita syyttömästi pidätetylle, vangitulle tai tuomitulle maksetaan valtion varoista vapauden menetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tavoitteena on myös, että tämän niin sanotun koppikorvauksen määrääminen olisi nykyistä ennakoitavampaa.

Hallitus haluaa lisätä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin ja rakentamislakiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säädökset. Ympäristövaliokunta tukee muutoksia. Myös perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru pitää lakiehdotuksia tarpeellisina ja puoltaa niiden hyväksymistä.

Tiistaina eduskunnan täysistunto käsittelee hallituksen esitystä varmuusvankeudesta. Lakimuutos suojelee kansalaisia entistä paremmin. Esityksen mukaan viranomaiset eivät vapauta tuomittua, jos he katsovat vankeusajan jatkamisen olevan välttämätöntä muiden hengen, terveyden tai vapauden turvaamiseksi.

Hallitus vie eteenpäin lakipakettia, joka toisi Suomeen varmuusvankeuden ja kiristäisi elinkautisvankien vapauttamista. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että muutokset tähtäävät vaarallisimpien rikoksentekijöiden pysäyttämiseen.

Perussuomalaisten johdolla on valmisteltu ja hyväksytty useita lakimuutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa sisäistä turvallisuutta, torjua rikollisuutta sekä vähentää rikosten uusimista. Uudistukset keskittyvät rikoslainsäädännön tiukentamiseen, maahanmuuttopolitiikan selkeyttämiseen sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn erityisesti haavoittuvien ryhmien, kuten naisten ja nuorten, suojelemiseksi, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti lokakuussa 2023 kirjallisen kysymyksen deaktivoitujen aseiden säilyttämisestä. Vastauksessaan perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen huomautti, että viranomaiset edellyttävät deaktivoitujen ampuma-aseiden säilyttämistä samalla tavoin kuin muiden ampuma-aseiden. Rantanen totesi, ettei hän pidä asiantilaa tältä osin täysin tyydyttävänä. Hallitus muuttaa parhaillaan lakia järkevämmäksi.

Hallitus nostaa perintöveron alarajan 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta. Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan muutos vapauttaa verosta arviolta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta perinnönsaajasta.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia. Professori Martti Häkkänen selvittää ministeriön toimeksiannosta, miten sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty voitaisiin ottaa huomioon korvauksissa.

Lukuisista rikoksista tuomitun katujengirikollisen Milan Jaffin karkotus toteutettiin Suomessa viime viikolla. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan tämä on vasta alkua.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Rami Lehtisen mukaan rikollisten maasta poistamisiin on vaikuttanut keskeisesti kolme lakimuutosta, jotka perussuomalaiset ovat saaneet ajettua hallitusohjelmaan.

1. elokuuta 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka velvoittaa koulut edistämään liikunnallista elämäntapaa aivan uudella painoarvolla. Muutosta voi pitää historiallisena ja ennen kaikkea välttämättömänä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Opetushallituksen ryhtyvän toimeen varmistaakseen, että lakimuutos ei toteudu vain paperilla.

Hallitus esittää useita lakimuutoksia rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä ja kohdentaa viranomaisten resursseja tarkoituksenmukaisemmin.

Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Tänään tiistaina eduskuntaan etenee hallituksen esitys terrorismilainsäädännön uudistamiseksi. Keskeisimmin laajassa uudistussarjassa esitetään laajennuksia terrorismirikosten rangaistavuuden alaan, kiristyksiä rangaistusasteikkoihin sekä lisää pakkokeinoja viranomaisille.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio ovat tyytyväisiä massimuijapykälänäkin tunnetun verokikkailun lopettavan hallituksen esityksen etenemiseen eduskunnassa. Lakimuutoksella hallitus puuttuu keinotekoisiin holdingyhtiöjärjestelyihin ja vahvistaa veropohjaa ilman, että asiallisia yritysjärjestelyjä vaikeutetaan.

Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

Oikeusministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen, joka pidentää nuorisorangaistuksen enimmäiskeston kahteen vuoteen ja lisää rangaistukseen uusia sisältöjä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri painottaa, että muutokset auttavat puuttumaan alaikäisten rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti.

Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.

Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.

Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.

Hallitus vie eduskuntaan lakiesityksen, joka mahdollistaa taksiliikenteen Suomen ja Norjan välillä. Tavoitteena on saada sopimus voimaan jo jouluksi.