PS ARKISTO
Hallitus vie eteenpäin lakipakettia, joka toisi Suomeen varmuusvankeuden ja kiristäisi elinkautisvankien vapauttamista. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että muutokset tähtäävät vaarallisimpien rikoksentekijöiden pysäyttämiseen.
Hallitus haluaa ottaa käyttöön varmuusvankeuden, jonka avulla vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ja edelleen vaarallisiksi arvioidut henkilöt voitaisiin pitää vankilassa myös tuomitun rangaistuksen jälkeen. Tavoitteena on estää tilanteet, joissa korkean uusimisriskin omaavat vangit vapautuessaan syyllistyvät uusiin vakaviin, kanssaihmisten henkeä tai terveyttä vaarantaviin rikoksiin.
– Tärkeillä lakimuutoksilla suojataan yhteiskuntaa ja muita ihmisiä vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä henkilöiltä, joiden arvioidaan olevan vaarallisia myös tulevaisuudessa. Esitys on linjassa muiden Pohjoismaiden ratkaisujen kanssa, perustelee oikeusministeri Leena Meri muutoksen tarpeellisuutta.
Nykyinen yhdistelmärangaistus pakottaa vaarallisiksi arvioidut rikoksenuusijat suorittamaan koko tuomionsa vankilassa ja vuoden valvonnassa, mutta he vapautuvat aina rangaistuksen päätyttyä. Hallituksen mukaan tämä jättää aukon, jonka uusi varmuusvankeus täyttäisi.
Varmuusvankeus perustuisi asiantuntija-arvioon siitä, että tuomittu todennäköisesti syyllistyisi vapautuessaan uuteen vakavaan väkivaltarikokseen. Vankeutta voitaisiin jatkaa niin kauan kuin riski on olemassa, ja arvioinnissa hyödynnettäisiin oikeuspsykiatrista väkivaltariskiarviointia. Vankeuden aikana tarjottaisiin myös kuntoutusta uusimisriskin pienentämiseksi.
Lakipaketti tiukentaisi samalla elinkautisvankien vapauttamista: he eivät voisi päästä ehdonalaiseen, jos heidän arvioidaan olevan ilmeisessä vaarassa syyllistyä uusiin vakaviin rikoksiin.
Hallitus aikoo tuoda lait voimaan vuoden 2027 alussa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää varmuusvankeutta kaikkein vaarallisimmille rikoksentekijöille, jotta yhteiskuntaa voidaan suojata uusintarikollisuudelta.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
