Eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen taustalla on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, rikollisuuden kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys, jotka ovat lisänneet tarvetta tehokkaammille keinoille torjua rikollisuutta ja suojata yhteiskunnan turvallisuutta. Nykyinen sääntely ei enää vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia.
Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle ja torjuu sitä voimakkaasti. Samalla hallitus arvioi perustuslain täsmentämisen tehokkaan rikostiedustelun mahdollistamiseksi olevan tarpeellista.
Kaikki suuret puolueet kannattavat muutosta
Kannanoton valmistelun etenemisen hallituksen esitykseksi ovat hyväksyneet ohjausryhmän kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, keskustan, ruotsalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmien edustajat.
– Muutos mahdollistaisi puuttumisen vain kaikkein vakavimpaan rikollisuuteen ja kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Jatkossakin perustuslakivaliokunta arvioi lakimuutokset, ja samoin tuomioistuimet arvioisivat kaikissa tapauksissa lain ehtojen täyttymisen, totesi perussuomalaisten kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Onni Rostila.
Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) totesi Iltalehden haastattelussa nykyisessä perustuslaissa olevan rajoitus, jonka mukaan sotilas- ja siviilitiedustelua ei saa kohdistaa kotirauhansuojan piiriin.
– Pykälätekstin muotoilu tarkoittaa, ettei esitetty muutos mahdollista rikostiedustelun kohdentamista tavallisten suomalaisten lainkuuliaiseen elämään eikä edes vähäisiin rikoksiin, Vestman korosti.
