PS ARKISTO
Eduskunnassa on käsittelyssä perustuslain 10 §:n muutos, joka mahdollistaisi kotirauhan ja luottamuksellisen viestinnän suojan välttämättömän rajoittamisen kahdessa tilanteessa: yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan rikollisuuden torjumiseksi sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta tai muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. SDP ei tue muutoksen kiireistä käsittelyä.
Käytännössä kyse on esimerkiksi mahdollisuudesta paljastaa sotilas- ja siviilitiedustelutoimijoita, terroristeja sekä Suomea uhkaavan iskun tai kansallista turvallisuutta vaarantavan iskun valmistelu.
– Nykylain turvin venäläinen sabotööri voi huoletta valmistella iskua vaikkapa Suomen vesilaitosta vastaan, venäläinen vakoilija vakoilla ja terroristi voi rauhassa suunnitella iskua Helsingin keskustaan kotirauhan piirissä, kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen Sanna Antikainen sanoo.
SDP ilmoitti, ettei se tue perustuslain kiireellistä käsittelyä. Sisällöllisesti puolue tunnustaa esityksen tarpeelliseksi ja hyväksyi itse ohjausryhmän loppukannanoton maaliskuussa 2026. Kiirettä se ei kuitenkaan näe edes Venäjän uhan keskelläkään.
Kun taustalla ovat huhtikuun 2027 vaalit ja sen jälkeen tarvittava lepäämäänjättäminen, SDP:n linjaus koskee muodollisesti vain käsittelyn nopeutta, mutta operatiivisesti se on sama asia kuin estäminen. Uhkaperusteinen rikostiedustelu ja tiedustelutoimivaltuuksien lisääminen viivästyvät vuosia.
– Aikana, jolloin Venäjä on Suomen merkittävin kansallinen turvallisuusuhka, Supon terrorismin uhkataso on kohonnut (3/5) ja Foxtrot-verkoston molemmat haarat toimivat Suomessa, perustuslakia on muutettava niin, että näihin uhkiin voidaan puuttua ja että näiden tahojen toimintaa voidaan seurata. Demarit antavat toiminnallaan aikaa ja toimintavapauksia vain Venäjän tiedustelulle ja terroristeille. Tämän pitäisi huolestuttaa jokaista suomalaista isää ja äitiä. Itse nukkuisin tarvittavien lakimuutosten jälkeen yöni paremmin, Antikainen sanoo.
Supo ja Pääesikunnan tiedustelulaitos tukevat hanketta. Kotirauhan suojan rajautuminen oli vuoden 2018 uudistuksen merkittävä aukko. Poliisihallitus ja KRP pitivät lausunnoissaan uhkaperusteisen rikostiedustelun lisäystä välttämättömänä, koska järjestäytyneet rikolliset voivat käyttää bulvaanien hallitsemia kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja.
– Tarve on selvä ja demaritkin myöntävät sen. Miksi he eivät sitten tue lakihanketta? Siksikö, että puolueen äärivasemmistolainen siipi haluaa päästä vesittämään lain myöhemmin, jos pääsee itse valtaan? Muuta selitystä tälle on vaikea keksiä, Antikainen sanoo.
– Suomalainen tiedusteluviranomainen ei ole kiinnostunut tavallisista kansalaisista, ei edes koko lakia vastustavista vihreistä tai vasemmistoliittolaisista, vaan ainoastaan maatamme ja kansalaisiamme vakavasti uhkaavista toimijoista.
Suomi on ainoa vertailumaa, jossa perustuslaki kategorisesti estää siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuudet kotirauhan piirissä. Tämä antaa vihamielisille tahoille vapaan temmellyskentän.
– Esitetyllä perustuslainmuutoksella ja sitä seuraavilla toimivaltuuksien lisäyksillä Suomi saavuttaisi vain pohjoismaisen minimitason, Antikainen sanoo.
– Vetoan demareihin. Aikana, jolloin ulkoiset uhat lisääntyvät, Suomen turvallisuus on voitava varmistaa kaikin mahdollisin keinoin. Näyttäkää, että kykenette kantamaan vastuun isänmaan ja sen kansalaisten turvallisuudesta. Joku raja pitäisi demareiden poliittisella pelilläkin olla näin vakavien asioiden ollessa kyseessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomi irtisanoo Venäjän kanssa vuonna 1992 solmitun naapuruussopimuksen. Antikaisen mukaan Suomen on tehtävä päätös ennen 11.7.2026 päättyvää määräaikaa. Jos Suomi ei irtisano sopimusta siihen mennessä, sopimus jatkuu automaattisesti vuoteen 2032 eikä seuraava irtisanomisikkuna aukea ennen kuin vuonna 2031.
Venäjä vääristelee järjestelmällisesti Suomen historiaa ja käyttää sitä osana nykyistä informaatiovaikuttamista, arvioi dosentti Lasse Laaksonen. Hänen mukaansa erityisesti talvi- ja jatkosodan tulkintoja, väitteitä suomalaisten ”natsistamisesta” sekä Nato-jäsenyyttä koskevaa keskustelua kehystetään tarkoitushakuisesti. Tehokkain vastalääke on hänen mukaansa rauhallinen ja perusteltu reagointi – ei provosoituminen eikä vaikeneminen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa ollaan edelleen sokeita venäläistaustaisten toimijoiden vaikutusyrityksille. Tuoreimpana todisteena siitä Reijonen pitää Ilta-Sanomien tekemää paljastusta, jossa kerrotaan räjähdealan venäläisyhtiön ja sen Suomessa toimivan tytäryhtiön liiketoiminnasta. Reijosen mielestä on käsittämätöntä, että tällainen toiminta voidaan Suomessa edelleen sallia.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Kansanedustajat keskustelivat hallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho käytti puheenvuoron, jota perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi.
Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
