Poliisin käyttämän tulkkauksen tarve on viime vuosina kasvanut. Tulkatuimmat kielet ovat viro, venäjä ja arabia. Vuonna 2015 alkaneen, Suomeenkin kohdistuneen turvapaikanhakukriisin jälkeen poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään jopa 4,5 miljoonaan euroon. Summasta suurin osa oli seurausta maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuvista menoista.  Lue lisää >

Saksan pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel on nauttinut suurta kunnioitusta Euroopan politiikassa. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau kirjoittaa Merkelin olevan aikamme yliarvostetuin poliitikko. Hänen viimeisin harha-askel oli aie lämmittää uudelleen diplomaattisia suhteita Venäjän kanssa.  Lue lisää >

Venäjältä on kisaturismin mukana leviämässä erittäin ärhäkästi tarttuvaa koronamuunnosta. HUS:n johtajaylilääkärin mukaan Suomea uhkaa nyt koronan neljäs aalto tämän johdosta (Yle 28.6.). Tartuntoja on löydetty jo yli 200 ja altistuneita saattaa olla tuhansia, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.  Lue lisää >

Vieraskielisten määrä pääkaupunkiseudulla jatkoi vankkaa kasvuaan myös vuonna 2020. Metropolin valoihin tultiin erityisesti EU:n ulkopuolelta. Kotimaisia kieliä puhuvat sen sijaan karistivat pääkaupunkiseudun pölyt jaloistaan jopa ennätyksellistä vauhtia.  Lue lisää >

Tuoreen tiedon mukaan Venäjän tulli on avaamassa elintarvikkeiden tarkastuspisteen Sallan kansainvälisen rajanylityspaikan Venäjän puoleisella raja-asemalla. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuson mukaan tarkastuspisteen toteutuminen Venäjän puolella rajaa luo tarpeen rakentaa sellainen myös Suomen puolelle, jotta kuljetukset onnistuvat molempiin suuntiin.  Lue lisää >

Presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi lauantaina Istanbulissa, että Turkki tukee Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Hänen vieressään seisoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Erdogan väläytti valtiomiestaitoaan sanomalla, että maiden tavoitteena on pitää Mustameri ”rauhan ja yhteistyön merenä”.  Lue lisää >

Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi – kuinka ollakaan – Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.  Lue lisää >

Venäjällä kuohuu, kun kansallismielinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi pidätettiin hänen palattuaan Venäjälle. Miksi mies palasi kotimaahansa, jossa hänet aiemmin oli yritetty myrkyttää? Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorin, dosentti Arto Luukkasen mielestä Navalnyi on esittänyt poliittisen haasteen nykyhallinnolle. Hän näyttää Venäjän kansalle, ettei hän pelkää.  Lue lisää >

Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.  Lue lisää >

Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tapauksesta ja miten Suomi ja muu maailma voivat tilanteeseen vaikuttaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko arvioi, että vaikka Suomi onkin mukana Venäjään kohdistuvissa EU-sanktioissa, Venäjän toiminta tuskin muuttuu. – Jos Venäjällä halutaan muuttaa poliittista toimintakulttuuria, muutos on tapahduttava Venäjän sisällä.  Lue lisää >

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella maahanmuuttajataustaisten osuus koronatartunnan saaneista on jopa 30 prosentin luokkaa, eli osuus on selkeästi isompi kuin heidän väestöosuutensa. Korona leviää etenkin somalinkielisten keskuudessa.  Lue lisää >

Ylen A-talkissa keskusteltiin Joe Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoi, että vaikka Biden saattaa olla Donald Trumpia helpommin lähestyttävä persoona, on Euroopalla ja Suomella edelleen tekemistä omien suhteidensa ylläpitämisessä Yhdysvaltoihin.  Lue lisää >

Armenian ja Azerbaidžanin jo yli sata vuotta jatkuneet konfliktit voidaan nähdä uskontojen ja etnisten ryhmien välisenä taisteluna. Armeniassa asuvan suomalaisen mukaan armenialaiset kokevat olevansa ”kristityn sivistyksen viimeinen linnake” Euroopan rajalla. Mutta taustalta löytyvät myös kaikki tavanomaiset sotien syyt: öljy, suurvaltapolitiikka ja asekauppa.  Lue lisää >