Venäjä muodostaa Suomelle pitkäkestoisen uhan – Garedew: ”Varautuminen on osa kansallista puolustustahtoa”

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa, mutta Suomen ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet merkittävästi etenkin vuoden 2022 jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon.

Garedew nostaa esiin, että Venäjän Suomelle muodostama uhka ei ole sidottu vain tähän hetkeen, vaan se on pitkäkestoinen. Venäjän on nähty käyttävän historiaa oikeuttamaan toimiaan esimerkiksi puhumalla entisten alueiden palauttamisesta. Suomi oli osa Venäjän imperiumia 1809—1917.

– On syytä muistaa, että Suomella on vahva puolustus ilman jalkaväkimiinojakin ja myös Naton tuki. Venäjällä ei ole realistista syytä hyökätä Suomeen juuri nyt, mutta kyse ei ole pelkästään suoran sotilaallisen hyökkäyksen uhasta, Kaisa Garedew sanoo.

– Venäjän toiminta Suomea ja Eurooppaa vastaan on monimuotoista, häikäilemätöntä ja salakavalaa. Se näkyy tiedusteluna, hybridivaikuttamisena, disinformaation levittämisenä, kriittisen infrastruktuurin kuten merikaapeleiden sabotoimisena sekä GPS-signaalien häiritsemisenä ja ilmatilaloukkauksina. Osana tätä ovat myös venäläisten kiinteistöostot vieläpä kriittisistä paikoista, jotka tämä hallitus onneksi kielsi lailla kokonaan turvallisuussyistä, Garedew kertoo.

Muuallakin Euroopassa herätty

Myös muut Euroopan maat ovat viime aikoina alkaneet heräillä näkemään maanpuolustuksen tärkeyden. Ison-Britannian juuri julkaistussa puolustusselonteossa todetaan Venäjän aiheuttavan maalle välittömän ja kiireellisen vaaran. Lontoolainen ajatushautomo puolestaan arvioi, että Venäjällä olisi valmius uudelleenvarustautua ja hyökätä Eurooppaan vuoteen 2027 mennessä, jos Ukrainan kanssa sovitaan tämän vuoden aikana aselepo.

– Venäjän todennäköisimpinä hyökkäyskohteina pidetään Viroa, Latviaa ja Liettuaa, mutta myös Suomen rajan taakse on alettu rakentaa tukikohtia. Reilun kahdensadan kilometrin päässä Suomen rajasta, Pietarin eteläpuolella Lugassa sijaitsevan tukikohdan kalustomäärää on kasvatettu. Satoja ajoneuvoja sekä lisää telttoja on ilmestynyt sen parkkialueille ja aukioille, Garedew toteaa.

Suomen lisäksi Puola, Latvia, Liettua ja Viro ovat päättäneet irtautua Ottawan sopimuksesta turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen vuoksi.

– Ottawan sopimuksesta irtautuminen on osa valtiollista varautumista. Varautuminen on osa kansallista puolustustahtoa. Sen tarkoituksena on estää ulkopuolinen vaikuttaminen ja taata, että Suomi voi päättää omista asioistaan, Garedew korostaa.

Varautumiseen ja väestönsuojeluun panostetaan

Garedew muistuttaa, että varautumiseen ja väestönsuojeluun panostetaan monella muullakin tavalla.

– Kehysriihessä hallitus päätti vahvistaa väestönsuojelun kehittämistä yhteensä noin 14,1 miljoonalla eurolla vuosina 2028—2029. Tämän lisäksi kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonan euron lisärahoitusta, Garedew kertoo.

– Jalkaväkimiinat ovat yksi niistä monista työkaluista, joilla Suomi tulee jatkossa suojelemaan kansalaisiaan muun puolustusteknologian ja varautumisen ohella. Toivon, että pääsemme nopeasti täydentämään puolustusarsenaaliamme niillä käytännössä.