LEHTIKUVA
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Tammikuussa 2024 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen virkailija soitti yllätyssoittoja yhtiön hoitajille. Kaksi heistä ei pystynyt kommunikoimaan suomeksi alkeistasollakaan.
Yhtiön toimitusjohtajan epäiltiin kaunistelleen hoitoraportteja jälkikäteen sekä suorittaneen lääkelupakokeet hoitajien puolesta. Ensihoidon huoli-ilmoituksessa todettiin: ”Hoitajien kielitaito on niin riittämätön, ettei asiakas ole ymmärtänyt, onko hän tänään saanut lääkkeen vatsakipuun vai ei.”
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi yhtiölle huomautuksen helmikuussa 2025. Asiasta kertoo Yle.
Juuri tällaisten tapausten äärellä on syytä palauttaa mieliin, mitä SDP on tarjonnut ratkaisuksi.
Puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on myöntänyt kielitaito-ongelmien olevan todellisia, mutta esittänyt niihin omintakeisen ratkaisun. Hänen mukaansa riittää, että työvuorossa on yksi suomea osaava hoitaja tukemassa muita.
Samaan aikaan SDP on ajanut ulkomaisen hoitohenkilöstön rekrytointia Suomeen myös ilman riittäviä kielitaitovaatimuksia.
Edellinen pääministeri Sanna Marin kiisti vuoden 2023 eduskuntavaalien alla kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan minkäänlaisia ongelmia.
Ilta-Sanomien vaalimessuilla 2023 Marin suorastaan suuttui Riikka Purralle, joka kertoi, että kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma ja ajavat koulutettuja hoitajia pois alalta.
Purra perusti väitteensä hoitajaliitto SuPerin viralliseen lausuntoon eduskunnalle. Marin alkoi huutaa päälle, syytti ”populismista” ja väitti Purran ”valehdelleen”.
Keltakulta-hoivayhtiö ei ole poikkeus. Lupa- ja valvontavirasto LVV totesi keväällä 2026 tehdyssä tehostetussa valvonnassa heikon kielitaidon yhdeksi merkittävimmistä epäkohdista ikäihmisten palveluissa eri puolilla Suomea.
– Suomenkieliset hoitajat ovat epävarmoja, ymmärtävätkö vieraskieliset hoitajat annettuja ohjeita, ja heidän mukaansa he joutuivat antamaan paljon tukea työtehtävien hoitamisessa, LVV:n yksikön päällikkö Niina Oresmaa sanoi.
Hoitajaliitto SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo vahvistaa alan sisäisen kuvan: kielitaito-ongelmat näkyvät jokapäiväisessä työssä ja kuormittavat koko työyhteisöä.
– On vakava ongelma, jos kielitaito ei ole riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä. Se vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuuden, Salo sanoi Ylen Ykkösaamussa helmikuussa 2026.
Salo muistuttaa myös vastuukysymyksestä: työnantajan on aina varmistettava, että hoitajilla on riittävä kielitaito.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on nostanut ongelmaa esiin jo vuosien ajan. Purra on korostanut räikeää epäsuhtaa: samaan aikaan kun maahanmuuttajille tarjotaan käytännössä rajattomat tulkkauspalvelut, suomalaiset vanhukset jätetään kielitaidottoman hoitajan varaan.
– On irvokasta, että suomalaiset vanhukset eivät ole 2020-luvulla enää sen arvoisia, että heitä autettaisiin omalla kielellään, mutta samaan aikaan maahanmuuttajien tulkkaus- ja holhouspalveluita parannetaan, Purra on todennut.
Purra on myös varoittanut, että kielitaidottomien hoitajien rekrytointi ajaa koulutettuja suomalaisia hoitajia pois alalta – pahentaen lopulta sitä samaa hoitajapulaa, jota ulkomaisella työvoimalla väitetään ratkottavan.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on käynnistänyt selvityksen vaatimusten tiukentamiseksi.
– Meillä on enenevässä määrin hoivahenkilökuntaa, joka ei kykene kommunikoimaan suomeksi tai ruotsiksi. Silloin kun puhutaan hyvin iäkkäistä ja varsinkin muistisairaista, tämä muodostaa merkittävän potilasturvallisuusriskin, Rydman sanoi aiemmin MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Rydman on esittänyt nykyisen B1-tasovaatimuksen nostamista B2-tasolle ja sote-alalle oman kielitaitotestin kehittämistä. Perussuomalaisille kielitaitokysymyksessä on kyse myös perusperiaatteesta: jokaisella on oikeus saada hoivaa omalla äidinkielellään.
Ylen selvitys muistuttaa, että kyse ei ole teoreettisesta riskistä vaan arjesta, jossa iäkkäät eivät aina ymmärrä, ovatko he saaneet lääkkeensä.
Sanna Marin kutsui tätä populismiksi, ja Nasima Razmyarin mielestä yksi suomea osaava hoitaja vuorossa riittää.
Keltakulta-hoivayhtiön tapaus kertoo, miten vanhuksille käy, kun SDP:llä on valta päättää.
Ministeri Rydman lupaa eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian lait, joilla hoitajien kielitaito-ongelmiin puututaan.
Hoiva-alalla määrä ei korvaa laatua. Kotimaisia kieliämme osaamattomat hoitajat ovat vakava potilasturvallisuusriski. Tuon eduskuntaan mahdollisimman pian lait, joilla näihin ongelmiin puututaan. pic.twitter.com/1upB7eiVln
— Wille Rydman (@willerydman) June 8, 2026
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vanhustenhoidon puutteet ovat nousseet jälleen keskusteluun. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman vaatii tilanteeseen nopeita korjauksia ja korostaa hoitohenkilökunnan osaamista sekä kielitaitoa hoidon laadun turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hoitajien koulutukseen ja rekrytointiin tiukempia kielitaitovaatimuksia potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Puutteellinen kielitaito näkyy hoitotyössä lääkevirheinä, väärinymmärryksinä ja kasvavana työkuormana, kertoo Superin vuoden 2024 seurantatutkimus. Liiton asiantuntijan Elina Kiurun mukaan ongelma vaarantaa potilasturvallisuuden ja kertoo puutteista rekrytoinnissa sekä työnantajien vastuunkannossa.
Kansanedustaja Minna Reijonen korostaa, kuinka tärkeää kommunikointi suomeksi on erityisesti hoitotyössä ja vanhustenhoidossa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin vuoden 2024 jäsenkyselyn mukaan enemmistö hoitajista kokee ulkomailta rekrytoitujen kielitaidon puutteelliseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom nostaa vakavat kielitaito-ongelmat esiin ja vaatii alalle tiukempia pelisääntöjä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Lähihoitajien ammattiliitto SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo tukee sosiaali- ja terveysministerinä aloittaneen Wille Rydmanin keskustelunavausta ulkomaalaisen hoitohenkilöstön kielitaitovaatimuksista ja potilasturvallisuudesta. Salon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä toimivan henkilön puutteellinen kielitaito on vakava ongelma, joka vaarantaa potilasturvallisuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kiisti Ylen aamussa opposition väitteet vanhustenhoivan kriisistä. Sillanpää korostaa, että 40 000 iäkkäälle hoivapalvelujen käyttäjälle suunnatun kyselyn perusteella tyytyväisyys hoivapalveluihin on korkeaa eikä pelottelulla kriisistä pidä horjuttaa vanhusten luottamusta. Laiminlyöntien estämiseksi Sillanpää vaatii soveltuvuustestejä ja kielitaitovaatimuksia alalle hakeutuville, riittäviä resursseja hoitajille sekä teknologian parempaa hyödyntämistä.
Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
