LEHTIKUVA
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.
Poliisi ja mielenosoittajat ottivat väkivaltaisesti yhteen muun muassa Pariisissa, Lyonissa, Marseillessa ja Lillessä. Mellakoitsijat sytyttivät rakennuksia ja autoja tuleen, ryöstelivät liikkeitä sekä kivittivät poliiseja ja hälytysajoneuvoja.
Ehkä vakavin tuhotyö tapahtui Limogesissa, jossa nuorisojoukko ryösti ja poltti historiallisesti mittaamattoman arvokkaan kaupungintalon.
Virkavalta otti kiinni yli 1 200 ihmistä ja ainakin 150 poliisia ja pelastushenkilökuntaan kuuluvaa loukkaantui huligaanien käsittelyssä. Järjestäjien mukaan protesteihin osallistui 800 000 ihmistä, kun taas sisäministeriö arvioi osallistujamääräksi 550 000.
Ranskan pääministeri Sébastien Lecornu syytti väkivaltaisuuksista radikaaleja vasemmistoryhmiä ja rikollisia. Presidentti Emmanuel Macron puolestaan vakuutti, että tuhoon syyllistyneet saatetaan vastuuseen.
Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance osoitti lauantaina sormella maahanmuuttoa syynä Ranskan väkivaltaisuuksiin. Vance jakoi samalla videon, jossa Limogesin kaupungintalo oli liekeissä.
– Länsimaiden liberaalit ovat raahanneet kolmannen maailman Ranskaan ja muualle Eurooppaan kulttuurin rikastamisen sekä myötätunnon merkeissä. He ovat sivuuttaneet kotoutumiseen liittyvät peruskysymykset. Heitä varoitettiin siitä, mihin tällainen kehitys johtaa. Mutta he eivät kuunnelleet, Vance kirjoitti X:ssä.
– Rukoilen, että Ranska, tämä kaunis maa täynnä upeita ihmisiä lopettaisi tämän hulluuden. Ennen kuin sen mittaamattoman arvokas historia katoaa liekkeihin, Vance jatkoi.
Ranskan levottomuudet saivat vastakaikua muualla Euroopassa. Belgiassa mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Brysselissä. Myös Italiassa, Portugalissa ja Albaniassa järjestettiin protesteja, joiden taustalla oli mellakoinnin lisäksi tyytymättömyyttä nouseviin elinkustannuksiin sekä kehnoihin julkisiin palveluihin.
Protestien kansainvälinen leviäminen on herättänyt kysymyksiä liikkeiden keskinäisistä yhteyksistä ja mahdollisesta ulkomaisesta vaikuttamisesta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vahvistettua näyttöä siitä, että eri maiden mellakoita olisi johdettu yhteisestä keskuksesta tai että Venäjä olisi osallistunut niiden järjestämiseen.
Belgialainen viestintäasiantuntija Reinout Van Zandycke varoitti tosin jo viikkoa ennen lauantain laajoja levottomuuksia, että sosiaalisessa mediassa levitettyjen mielenosoituskutsujen taustalla saattaa olla ulkomaisia vaikuttajia.
The Brussels Timesin mukaan somessa levitettiin runsaasti videoita, joissa kehotettiin ihmisiä lähtemään kaduille Ranskassa ja Belgiassa juuri 17. lokakuuta. Osa videoista sisälsi tekoälyllä tuotettuja kuvia, ja niiden levittäjien joukossa epäiltiin olevan myös bottitilejä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.
Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
