LEHTIKUVA
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Lähiöiden nuoret vaativat syyskuussa lisää opettajia kouluihin, pienempiä opetusryhmiä ja rapistuneiden opetustilojen korjaamista. Sittemmin vaatimuslistalle on tullut paljon muitakin, valtakunnallisia ja kokoluokkaa suurempiakin asioita.
Protestiliikkeen syntysijoilla asuu paljon maahanmuuttajataustaista väkeä ja Ranskan kulttuurinen sekä taloudellinen eriparisuus näkyy räikeästi. Todellisuus on tuttua muualtakin Euroopasta.
Levottomuudet levisivät nopeasti Pariisin vähävaraisten alueilta eri puolille maata. Protesti karkasi kouluympäristöstä ja segregaatio ja turhautuminen muuttuivat väkivaltaiseksi yhteiskunnalliseksi protestiksi.
Nantesissa Nelson-Mandela-koulussa syttyi tulipalo ja eri kaupungeissa on poltettu jäteastioita sekä ajoneuvoja. Poliiseja on kivitetty ja heitä kohti on ammuttu ilotulitteita. Myös kouluhenkilökuntaan on kohdistunut hyökkäyksiä. Ainakin 600 poliisia on loukkaantunut yhtenotoissa. Omaisuusvahinkojen arvioidaan nousevan kymmeniin miljooniin euroihin.
Järjestäytyneet äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään spontaania opiskelijaliikettä hyväkseen. Poliisi puhuu ”ammattimaisista mellakoitsijoista” ja tämä lisää eskalaation riskiä.
Pariisin poliisipäällikkö Patrice Faure on todennut, että mielenosoitukset eovat lähteneet täysin lapasesta. Hän uhkasi mielensosoittajia kovilla vastatoimilla, jos levottomuudet jatkuvat alkavalla viikolla.
Ranskan hallitus syyttää radikaalivasemmistoa liikkeen lietsomisesta. Le Monden haltuunsa saama tiedustelumuistio koskee kuitenkin vain yhtä Ranskan departementtia eli hallintoaluetta, eikä sen kuvaama vasemmistoaktivistien läsnäolo yksin osoita koko liikkeen olevan ulkopuolelta masinoitu.
Vihamielistä verkkovaikuttamista Ranskassa seuraava Viginum-virasto kertoi puolestaan syys-lokakuun vaihteessa, ettei se ollut ainakaan tuolloin havainnut ulkomaisten toimijoiden aktiivisia kouluihin liittyviä operaatioita. Havainto koskee siis vain kyseistä ajankohtaa.
Opetusministeriön mukaan jopa 500 koulua voi pysyä maanantaina kokonaan tai osittain suljettuna. Koululaisten järjestöt ovat kutsuneet koolle uuden mielenosoituspäivän tiistaiksi 6. lokakuuta. CGT-ammattiliitto kannustaa työntekijöitä osallistumaan mielenilmaisuihin.
Levottomuudet kärjistävät nyt hallituksen, nuorten ja opposition vastakkainasettelua. Koululaitoksen ongelmat osuvat tilanteeseen, jossa hallitus tavoittelee julkisten menojen säästöjä ja vuoden 2027 presidentinvaalien liittyvät intohimot voimistuvat päivä päivältä.
Mahdollista on sekin, että koululaisprotestit eskaloituvat työmarkkinoille. Tällöin Ranskan sisäinen tilanne onkin samantien EU:n yhteinen ongelma. Ranskan hallitus on toki avannut keskusteluyhteyden mielenosoittajien järjestöihin, mutta koulujen sulkeminen, mielenosoittajien väkivalta ja epäilyt poliisin liiallisesta voimankäytöstä vaikeuttavat luottamuksen palauttamista.
Ranskan nuorisomielenosoittajat vastustavat kertoman mukaan opettajapulaa, suuria luokkakokoja, huonokuntoisia koulurakennuksia, pitkiä koulupäiviä ja yleistä resurssien puutetta.
— Riikka Purra (@ir_rkp) October 4, 2026
Ainakin tuo sittemmin kadulle riehumaan siirtynyt porukka näyttää kyllä enemmän siltä, että se ei…
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Ilmastonmuutos ei vihervasemmiston raivosta huolimatta ole syy erityisesti Ranskaa ja Espanjaa riivaaviin maastopaloihin. Valtaosa tuhoista on huolimattomien ihmisten ja osa kirjaimellisesti rikollisten aiheuttamia. Ranskan poliisi on pidättänyt jo l62 epäiltyä tuhopolttajaa.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Ranskassa on viime aikoina tuhoutunut tulipaloissa sekä muuten vaurioitunut useita historiallisia kirkkorakennuksia. Kirkkoihin kohdistuva ilkivalta ja tuhotyöt ovat samalla yleistyneet. Ranskassa - ja laajemmin Euroopassa - onkin alkanut kasvaa huolestuneisuus hengellisten kokoontumispaikkojen turvallisuudesta.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
