LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.
Tanskassa maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen seurataan yksityiskohtaisesti. Valtiovarainministeriö julkaisee laskelmia siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja kuinka paljon niistä aiheutuu julkisia menoja.
Laskelmat eritellään muun muassa alkuperämaan, sukupolven ja joissakin tapauksissa maahanmuuton perusteen mukaan.
Tulosten mukaan länsimaista tulevat maahanmuuttajat ovat yleensä julkisen talouden nettomaksajia. Useista ei-länsimaisista maista, kuten Somaliasta, Syyriasta, Irakista, Libanonista ja Afganistanista, tulevista maahanmuuttajista puolestaan aiheutuu merkittäviä nettokustannuksia henkilöä kohden.
Suomessa vastaavaa, alkuperämaittain eriteltyä tilastointia ei tehdä. Tilastokeskus ja muut viranomaiset julkaisevat tietoja esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyydestä ja tulonsiirroista. Myös ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut laskelmia maahanmuuton kustannuksista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Tanskan kaltainen laskentamalli pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa.
– Suomalaisilla veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät ja kansallisuudet joko maksavat yhteiskunnalle tai tuovat tuloja yhteiskunnalle. Tämä on veronmaksajan kannalta ainoastaan reilua, varsinkin tässä taloustilanteessa, Antikainen toteaa.
Antikainen nostaa esiin valtiovarainministeri Riikka Purran kaudella käynnistetyn Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laajan tutkimushankkeen, jossa selvitetään maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen.
– Tämä on Purran aikaansaannos ja tärkeä sellainen, Antikainen kiittelee.
Tutkimushankkeen on määrä valmistua kokonaisuudessaan ensi vuoden helmikuussa. Sen väliraportti julkaistiin viime maaliskuussa.
– Siinä tuli jo esille, että ulkomaalaistaustaisten nettotulonsiirrot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten. Tarvitaan kuitenkin vielä enemmän ja tarkempaa tietoa, ja sitä tarvitaan vuosittain, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan päätöksenteon pohjaksi tarvitaan avointa tietoa siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia eri maista tulevalla maahanmuutolla on.
– Tämä on pakko tehdä valtion heikon taloudellisen tilanteen takia. Suomella ei ole enää varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto, Antikainen painottaa.
Hän arvostelee myös sitä, ettei eri kansallisuuksien välisistä taloudellisista eroista ole hänen mielestään haluttu keskustella riittävän avoimesti.
– Kaikki nämä vuodet eri kansallisuuksien välisiä eroja koskevia tietoja on haluttu piilotella, koska faktat rikkovat vihervasemmiston hokemat ja unelmat monikulttuurisuudesta rikkautena. Rahallisesti ja yhteiskuntarauhankin kannalta monikulttuurisuus tuo meille pääosin kuluja, joskin vaikutukset vaihtelevat kansallisuuksittain, Antikainen kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kannattaa puolueen noin kymmenen miljardin euron säästöpakettia. Esityksessä on noin kahdeksan miljardia euroa suoria menosäästöjä ja miljardin verran verotoimia. Lisäksi puolue tavoittelee Sitran lakkauttamisesta noin miljardin euron kertaluonteista tuloutusta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiinnittää huomiota Helsingin Sanomien julkaisemiin tietoihin, joiden mukaan jo yhdeksällä asuinalueella pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaiset muodostavat enemmistön. Purra kuvaa väestönmuutosta häkellyttävän rajuksi ja varoittaa sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ehdottaa, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen maahanmuutto rajoitetaan uudella lailla 0,1 prosenttiin väestöstä vuodessa, joka noin 5,6 miljoonan asukkaan väestöstä olisi suuruusluokaltaan noin 5 600 henkilöä vuodessa.
Vakava siirtolaiskriisi uhkaa Eurooppaa edelleen, ja perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii kaikkia päätöksentekijöitä pitämään Suomen ja suomalaisten puolta. Hän korostaa, että Euroopan unioni tarvitsee yhteisen hätäjarruratkaisun, jotta jäsenmaat voivat tarvittaessa keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanoton. Hätäjarrua ovat vaatineet muiden muassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Italian pääministeri Giorgia Meloni, joten tukea löytyy jo niin sosiaalidemokraateista kuin oikeistopuolueistakin.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Valtiovarainministeriö esitti leikkauslistassaan pakolaiskiintiön tiputtamista nollaan. Esitys kuitenkin tyrmättiin jo lennosta hallituskumppanien toimesta, ja pääministeri Orpo on päin vastoin aloittanut keskustelun palestiinalaisten lasten tuomisesta hoitoon suomalaisiin sairaaloihin. Suomen Perustan tutkijan mielestä Orpon ehdotus on suomalaisten hyvinvoinnin kannalta suorastaan mielipuolinen.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
