Suomen Perusta: Pakolaisjärjestelmä vie miljardeja euroja ja tuo väkivaltaa kaduille

Kiintiöpakolaiset, kotouttaminen ja kehitysapu olisivat helppoja säästökohteita, jotka eivät vaikuttaisi suomalaisten arkeen. Riikka Purran johtama valtiovarainministeriö esitti hiljattain julkaisemassaan leikkauslistassa yhtenä säästötoimena pakolaiskiintiön tiputtamista nollaan.

Esitys kuitenkin tyrmättiin jo lennosta hallituskumppanien toimesta, ja pääministeri Petteri Orpo on päin vastoin aloittanut keskustelun palestiinalaisten lasten tuomisesta hoitoon suomalaisiin sairaaloihin. Tämä olisi todella huono idea – monestakin syystä.

Pakolaisten auttaminen lähialueilla halvempaa

Oheisella videolla Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen keskustelevat nykyisen pakolaisjärjestelmän ongelmista, maahanmuuton hinnasta ja siitä, minkälainen auttaminen olisi tehokkainta – yhden Suomeen tuodun humanitaarisen maahanmuuttajan aiheuttamien kulujen hinnalla autettaisiin suurta määrää ihmisiä pakolaisleireillä.

Suomalaiset kannattavat tutkitusti avun keskittymistä humanitaarisen maahanmuuton sijaan lähialueille. Olisiko siis aika ryhtyä tuumasta toimeen ja laittaa loppu nykyiselle systeemille, joka on tuhoisa sekä auttajien että apua tarvitsevien näkökulmasta?

Kiintiöpakolaisia ei ole mikään pakko ottaa

Jokainen valtio saa siten itse päättää, ottaako kiintiöpakolaisia vai ei. Mitkään kansainväliset sopimukset eivät velvoita Suomea ottamaan kiintiöpakolaisia, muistuttaa valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith Suomen Uutisille. EU-maista enää vain alle puolet ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Pääministeri Orpon Suomeen haluamat Gazan lapsipotilaat eivät todennäköisesti tulisi kiintiöpakolaisina vaan jollain muulla nimikkeellä. Lasten mukana tulisivat tietenkin heidän vanhempansa ja ehkä myös sisaruksensa. Olisi kuitenkin hyvin todennäköistä, että perheet pyrkisivät jäämään Suomeen pysyvästi anomalla turvapaikkaa ja perheenyhdistämistä.

Humanitaarisella maahanmuutolla kova hinta

Maahantulotavasta riippumatta tietyiltä alueilta tuleville maahanmuuttajille käy usein niin, että he eivät työllisty eivät kotoudu Suomeen. Usein vaikeudet jatkuvat toisessakin sukupolvessa. Hollannissa on laskettu, että yhden epäsopeutuvan maahanmuuttajan elinkaarikustannukset yhteiskunnalle ovat 700 000 euroa.

Suomessa emeritusprofessori Vesa Kanniainen on laskenut, että elinkaarikustannukset ovat jopa 900 000 euroa. Suomen Perusta on päätynyt saman suuntaisiin lukuihin.

Muitakin yhteiskunnallisia vaikutuksia

Taloudellisten seikkojen lisäksi pitää miettiä myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkija Samuli Salminen muistuttaa, että ne samat kansallisuudet, jotka tulevat kalliiksi suomalaisille veronmaksajille tulevat kalliiksi myös suomalaisten terveyden ja turvallisuuden kannalta, kun katsotaan esimerkiksi väkivaltarikostilastoja, joissa Lähi-itä ja Afrikka ovat rankasti yliedustettuina.

– Senkin takia on ehkä jopa lievä ilmaisu, että Orpon ehdotus on järjetön, Salminen sanoo.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta Orpon ehdotus on suorastaan mielipuolinen.

– Varsinkin kun meillä on kaikki negatiiviset vaikutukset varsin hyvin tiedossa Suomesta ja muualta Euroopasta jo vuosikymmenien ajalta.

Modernin ajan ”anekauppaa”

Tulijat kuormittavat myös kuntien vuokra-asuntojonoja ja terveydenhuoltoa. Pääministeri Orpon Suomeen haluamat palestiinalaislapset menisivät tietenkin hoitojonoissa suomalaislasten ohi. Kolikon kääntöpuolena on, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen on rahakasta bisnestä monille yrityksille ja kunnille.

Salminen vertaa kiintiöpakolaisten ottamista anekauppaan, jolla ostetaan hyvää omatuntoa. Grönroos on samoilla linjoilla.

– Olen täysin vakuuttunut siitä, että auttaminen ei ole se tärkein asia näille avointen rajojen tyypeille – heille on itsetarkoitus, että tänne saadaan ihmisiä eri kulttuureista, Grönroos kiteyttää.