LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut tämänhetkisistä tiedoista suomalaisten nuorten aikuisten koulutustason laskusta. Asiantuntijoiden mukaan kehitys uhkaa myös Suomen talouskasvua.
Koulutustason laskulle on varmasti monia syitä. Yksi keskeinen asia on kuitenkin se, miten peruskoulumme pystyy tällä hetkellä turvaamaan jokaiselle oppilaalle riittävät perustiedot ja -taidot, Jaana Strandman sanoo.
Strandmanin mukaan peruskoulun perustehtävä ja huoltajien vastuu on huolehtia siitä, että oppilaalla on yhdeksännen luokan jälkeen riittävät valmiudet jatko-opintoihin.
– Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikan perustaidot on osattava. Jos nämä perustiedot ja -taidot eivät ole hallussa peruskoulun päättyessä, jatko-opinnot vaikeutuvat.
Strandman painottaa, ettei korkeakoulujen vaatimustasoa pidä laskea koulutustason laskun vuoksi.
– Korkeakoulutuksen laadusta ei pidä tinkiä. Meidän on nostettava osaamisen tasoa jo koulutuspolun alkupäässä, ei madaltaa vaatimuksia sen toisessa päässä.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty ja tänä syksynä käyttöön on otettu myös opintoseteli. Samalla Suomessa käydään keskustelua korkeakoulu- ja yliopistoverkon kehittämisestä ja mahdollisista yhdistymisistä. Korkeakouluvision tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus 60 prosenttiin nuorista aikuisista.
– Tavoite on kunnianhimoinen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeä. Mutta määrän lisäksi meidän on huolehdittava osaamisen laadusta.
Strandmanin mukaan Suomen koulutuspolitiikassa katse on suunnattava koko koulutuspolkuun.
– Tarvitsemme vahvan peruskoulun, jossa jokainen oppii perustaidot. Sen jälkeen tarvitsemme toimivan toisen asteen ja laadukkaan korkeakoulutuksen. Suomen kasvu rakennetaan osaamisella ja osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut siitä, että jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo Strandmanin mukaan siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Lasten ravinto ei saa olla ideologinen kiistakapula eikä säästökohde.
Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Asiantuntija-arviot perusopetuslain uudistamisesta nostavat esiin huolen siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät edelleen osin ilman ratkaisua, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
