Peruskoulu

Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.

Asiantuntija-arviot perusopetuslain uudistamisesta nostavat esiin huolen siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät edelleen osin ilman ratkaisua, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää perusopetuslain uudistamista osaamistakuun kautta välttämättömänä, jotta lasten ja nuorten oppimisen taso saadaan käännettyä nousuun.

Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.

Arvioinnin on perustuttava todelliseen osaamiseen, ei tulkinnanvaraisiin käytäntöihin. Oppilaan tulee saada arvosana samoilla kriteereillä riippumatta siitä, missä koulussa hän opiskelee, sanoo rehtori ja kansanedustaja Jaana Strandman.

Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.

Ruotsalaisessa ongelmalähiössä voi sijaita kaksi koulua, joista toisessa vain alle puolet oppilaista ylittää riman lukioon, ja toisessa melkein kaikki pääsevät jatkamaan opintojaan. Tutkijat löysivät seitsemän tekijää menestyksen takana. Tärkeintä ovat korkeat odotukset yhdistettynä välittävään kulttuuriin.

Uskonnonopetuksen lakkauttamisen sijaan Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa liian liberaaliksi livahtaneen katsomuksellisen uskonnonopetuksen palautusta aidosti tunnustukselliseksi.

Keskustelu uskonnonopetuksen muuttamisesta kaikille yhteiseksi elämänkatsomustiedoksi on noussut jälleen pintaan. Asia ei ole lähellekään niin ongelmaton, kuin mitä julkisessa keskustelussa paikoin yritetään väittää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys siirtymisestä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen herättää huolta suomalaisen koulun arvopohjasta.

Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimissä, ovat kuitenkin heikentäneet teknisen työn asemaa rajusti. Seuraukset näkyvät jo nyt nuorten heikentyneinä perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. Tämä kehitys on pysäytettävä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.

Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.

Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.

Perussuomalaisten kansanedustajat Kaisa Garedew, Ari Koponen ja 24 muuta allekirjoittajaa eri puolueista jättivät eduskunnalle toimenpidealoitteen älylaitteiden käytön kieltämisestä peruskouluissa koko koulupäivän ajaksi. Garedewin ja Koposen mukaan nykyinen lain muotoilu jäi torsoksi ja se täytyy korjata pikimmiten.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan suomalaisen koulun kriisistä, jonka taustalla on useita virheellisiä ratkaisuja. Purra kehottaa yleisesti korjauksena vaatimustason nostamista ylöspäin sekä peruuttamista takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.

Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.

Lahjakkuus ja yksilöiden väliset lahjakkuuserot ovat olleet Suomessa lähes tabu siitä asti, kun valtio lanseerasi peruskoulun koko maahan. Monet kodit ja opettajanhuoneet ovat havainneet saman, ja tutkimustieto aiheesta kasvaa koko ajan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kritisoi peruskoulun käsityönopetusta liian teoreettiseksi. Seppäsen mukaan oppilaat eivät saa riittävästi käytännön taitoja, mikä heikentää sekä työelämän osaajapohjaa että Suomen huoltovarmuutta. Ratkaisuksi hän esittää teknisen työn ja tekstiilityön eriyttämistä sekä käsityön opetuksen vahvistamista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.

Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.

Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen. Säästötavoite on liki miljardi euroa, mutta vielä ei ole tiedossa, millainen säästölista riihessä lopulta syntyy. Ylen Ykkösaamussa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että hän ei kannata uusia veronkorotuksia. Tiukkaa finanssipolitiikkaa silti on tehtävä, jotta tulevaisuudessakin voidaan rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja kasvavat turvallisuus- sekä puolustusmenot. Tähän tavoitteeseen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista.

Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.

Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen puolustaa valtionvarainministeri Riikka Purran budjettiesityksen miljardin euron sopeutuslistaa opposition kritiikiltä erityisesti koulutuksen osalta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää erittäin huolestuttava, kuinka Suomessa on yleistynyt kasvot peittävien huntujen käyttö erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hänen mukaansa kyse on tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja suomalaisen kulttuurin puolustamisesta.