Hallituksen viimeisimmässä kehysriihessä tehtiin päätöksiä tulevien vuosien säästöistä ja kasvutoimista. Kehysriihessä myös käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027–2030.
Hallituksen tavoitteena on pitää kiinni talouden tasapainottamisesta samaan aikaan, kun myös talouskasvua tuetaan. Kaikista tehdyistä talouden sopeutuksista huolimatta kokonaisveroaste peräti laskee tällä hallituskaudella.
Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että hallitus on tällä kaudella jo tehnyt merkittävän, yli kymmenen miljardin euron sopeutuskokonaisuuden, josta noin kuusi miljardia euroa on suoria leikkauksia ensi vuoden tasossa.
– Sopeuttamisen eli jarrun painamisen rinnalla on painettu kaasua, eli on pyritty parantamaan niitä edellytyksiä niin yrityksille kuin tulevaisuuden talouskasvulle.
Isänmaan etu vaatii lujia päätöksiä
Konkreettisina päätöksinä kehysriihestä Purra nostaa esiin julkisten investointien aikaistamisen, merkittävät infrapäätökset sekä uudistukset työmarkkinoilla, luvituksessa ja verokevennyksissä.
Purra myöntää tilanteen vaikeuden: velkasuhde lähestyy 90 prosenttia, talouskasvu on ollut hidasta jo 18 vuotta ja samalla ulkoiset shokit ovat iskeneet päälle.
Purra painottaa, että ilman rakenteellisia uudistuksia ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa hyvinvointivaltion ylläpitäminen on uhattuna.
– Me tarvitsemme yhteiskuntaan uudistuksia ja ennen muuta selkärankaisia poliitikkoja, jotka uskaltavat tehdä isänmaan eteen myös sellaisia päätöksiä, joista välttämättä ei saa välitöntä ihailua tai poliittista kannatusta.
Sosiaalivaltio on paisunut
Purra painottaa, että valtion tulee huolehtia ydintehtävistään samalla, kun erityisesti turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät menot kasvavat. Samoin ikääntymisen myötä paine hoito- ja hoivamenojen kasvulle on todellinen.
– Haluan, että Suomi kykenee tulevaisuudessakin huolehtimaan lapsista, vammaisista, vanhuksista ja niistä, jotka tarvitsevat apua työttömyyden tai sairauden takia.
Kuitenkin sosiaalivaltio on viime vuosina ja vuosikymmeninä paisunut liian suureksi, Purra sanoo.
– Maksamme erilaisia tukia ja kustannamme palveluita liian paljon myös sellaisille ihmisille, jotka eivät välttämättä niitä veronmaksajien kustannuksella tarvitse.
Esimerkkejä paisuneesta sosiaalivaltiosta on runsaasti. Ykkösaamussa Purra mainitsi hyvinvointialueiden ja kuntien paisuneet tehtävät, sekä aiemmin voimassa olleen, työntekijöiden sähköpyöräedun.
– Edellisellä hallituskaudella työntekijät saivat sähköpyöriä edullisemmin. Onhan se mukavaa, mutta onko todella niin, että veronmaksajien pitäisi tukea tällaista etua? En usko.
Kohti kansalaisuusperustaista sosiaaliturvaa
Purra toi Ykkösaamussa esille pitkän aikavälin visionaan siirtymisen kohti kansalaisuusperustaista sosiaaliturvaa.
Taustalla on huoli julkisen talouden kestävyydestä: ulkomaalaisväestön yliedustus toimeentulotuessa ja pienituloisuudessa selittää osan kehityksestä.
Purra näkee maahanmuuton tiukentamisen yhtenä keskeisenä keinoina julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Jo tällä hallituskaudella sosiaaliturvaa on eriytetty, ja todennäköisesti jatkossa tehdään lisää muutoksia maahanmuuton torppaamiseksi julkisen talouden tasapainottamiseksi, Purra sanoo.
– Se ei yksin riitä, mutta se on erittäin oleellinen tekijä. Esimerkiksi toimeentulotuen saajissa on huomattava yliedustus ulkomaalaisilla.
– Vuosikausia harjoitettu vääränlainen maahanmuuttopolitiikka näkyy. Ulkomaalaisväestö selittää lähes kokonaan pienituloisten määrän nousun, kun taas suomalaisten kohdalla pienituloisuus ei ole merkittävästi lisääntynyt.
Ilmastopolitiikka ei saa vahingoittaa kilpailukykyä
Ykkösaamussa Purra sanoi myös, että Suomen ei pidä ajaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, jos se heikentää kilpailukykyä tai nostaa kansalaisten arjen kustannuksia.
– Suomen ei pidä tuhota kilpailukykyään tai vaikeuttaa kansalaisten ostovoimaa ja arjen kustannuksia tiukemmalla ilmastopolitiikalla kuin Euroopan kilpailijamailla. Se ei olisi järkevää.
Valtiovarainministeri kuitenkin pitää puhdasta siirtymää ja uudenlaista energiapolitiikkaa Suomen vahvuutena, joka on suojannut meitä energiahintakriisiltä.
– Tällä hetkellä energian hintapaineet ovat Euroopassa erittäin kovat, mutta Suomeen ne eivät ole iskeneet läheskään samassa määrin, koska emme ole riippuvaisia esimerkiksi kaasusta.