hyvinvointivaltio

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ajatukselle, että yhteiskunnan jäsenet tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. Suomessa järjestelmän ytimessä on Kansaneläkelaitos (Kela), joka huolehtii muun muassa toimeentulotuen, asumistuen ja sairauspäivärahojen maksamisesta. Tämä järjestelmä toimii vain, jos siihen kohdistuu kansalaisten luottamus. Kelan tukien väärinkäytökset eivät ole vain yksittäisten tapausten ongelma, vaan ne voivat heikentää koko hyvinvointivaltion toimintaa ja oikeutusta, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Perussuomalaiset on autoilijoiden asialla ja se näkyy myös hallituksen politiikassa. Teitä kunnostetaan kovaa vauhtia ja polttoainevero laskee entisestään. - Suomalaisessa politiikassa on alkanut vihdoin ja viimein tolkullisuuden aika punavihreän höperyyden jälkeen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.

Hyvinvointivaltiossa erilaiset tuet muodostavat valtavan kasan rahaa, joka on revitty ahkerien veronmaksajien selkänahasta. Valitettavan moni näkee oikeudekseen varastaa muiden työn tuloksen ja vaikeuttaa tukea todella tarvitsevien asemaa. Oikeudenmukaisella yhteiskunnalla on perustavanlaatuinen velvollisuus suojella nettomaksajien työn tulosta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään opposition välikysymystä vientivetoisesta palkkamallista, jolla hallitus pyrkii turvaamaan Suomen julkisen talouden kantokykyä. Punavihreä oppositio, jonka joukosta keskusta kerta toisensa jälkeen löytää itsensä, on tähän saakka vastustanut käytännössä kaikkia hallituksen työmarkkinauudistuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen on kuitenkin varma siitä, ettei oppositiokaan tulisi yhtään niistä perumaan, koska tietää itsekin uudistusten olevan välttämättömiä Suomen taloudelle ja hyvinvointivaltiolle.

Eduskunta käsitteli tänään nykyisen hallituksen toista talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä talouden tilannekuvaa oleellisesti parempana kuin vuosi sitten, vaikka korot ovatkin laskussa ja orastavaa talouskasvua on näköpiirissä. Julkisen talouden krooninen menojen ja tulojen epäsuhta on edelleen valtava.

Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.