hyvinvointivaltio

KOLUMNI | Isojen puolueiden puoluekokoukset näyttävät vaalistartilta, sillä sisältö näyttää vielä ohuelta. Kyse onkin lähinnä poseeraamisesta ja positioinnista, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Perussuomalaisten mielestä vastuullinen talouspolitiikka ja tulojen ja menojen tasapainottaminen on Suomen kansallinen etu. Suomen julkisen talouden ongelma on niin syvä, ettei sitä voi paikata yhdessä vuodessa eikä yhdellä päätöksellä. Perussuomalaiset muistuttaa, että ongelmat eivät ole syntyneet tämän hallituksen aikana eivätkä ne myöskään katoa yhden vaalikauden aikana.

KOLUMNI | Suomen väestörakenne ja korko- ja puolustusmenojen nousu on myrkyllinen yhdistelmä, jonka seurauksena tarvitaan rajuja toimia säilyttääksemme edes rippeet hyvinvointivaltiosta. Politiikan tuuliviirit tuntuvat kuitenkin ennemmin valitsevan housuun kusemisen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Meillä on monenlaisia vanhempia, ja osalla on vaikeuksia kasvattaa lapsia. Lapsen elämän ei silti tule mennä alamäkeen. Hyvinvointivaltion turvaverkot astuvat silloin apuun, ja joskus tilanne voi edetä siihen, että viranomainen on lähiomainen, sanoo Kaisa Tammi.

Sosialidemokraattien uutta puolueohjelmaa voinee tulkita kuin sosialismin teoriaa, jossa liike oli tärkeämpää kuin päämäärä. Taloudellisen tilanteen myötä yllättäen myös demarit ovat ottamassa lusikan kauniiseen käteen maahanmuuttoon liittyen. Uskoo ken tahtoo.

Valtiovarainministeri Riikka Purra avasi Ylen Ykkösaamussa hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hän korostaa, että ilman rakenteellisia uudistuksia ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa hyvinvointivaltion ylläpitäminen tulevaisuudessa on uhattuna. Purra linjaa myös, että kilpailukykyä ei voida tuhota liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskusteli perussuomalaisten työmiehenä tunnetun Matti Putkosen johdolla Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa talouden sopeuttamisesta ja siitä, mitä hallituksen loppukaudella on vielä luvassa.

Hyvinvointivaltiollamme ei ole edellytyksiä jatkaa entisellään. Suomi käyttää eniten rahaa Euroopassa ns. hyvinvointiin, muutkin menot ovat kasvussa ja talouskasvu on Venäjän kainalossa surkeaa. On karsittava valtion menoja ja purettava etuoikeuksia, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi talouden arviointineuvoston tänään julkistettua raporttia Economicumissa järjestetyssä seminaarissa. Purra painottaa voimakkaasti yhteiskunnan uudistamisen tarvetta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa Facebookissa, että eduskunnassa hyväksytty velkajarru on tärkeä askel kohti vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Koskelan mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys varmistaa, että velkaantumisen taittaminen jatkuu myös tulevilla hallituskausilla.

Suomi pysähtyy, ja sen seuraukset näkyvät jokaisessa terveyskeskuksessa, työpaikalla ja koulussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää liikkumattomuutta ja paikallaanoloa aikamme kansantautina, joka lisää ylipainoa, mielenterveyden haasteita ja ennen kaikkea kustannuksia, joita yhteiskuntamme ei enää kestä.

Iltalehden julkaisema selvitys vieraskielisten osuudesta sosiaaliturvan saajissa paljastaa karun todellisuuden: maahanmuutto aiheuttaa hyvinvointivaltiolle kestämättömän kustannuspaineen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kyse on ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet.

Tukia maksetaan huomattavissa määrin vieraskielisille. Tilastojen mukaan maahanmuutto on taakka Suomen taloudelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, tiukempia ehtoja kansalaisuudelle ja perussuomalaisten tavoitteleman kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan.

Ruotsidemokraatteja enemmän tai vähemmän lähellä oleva Samnytt-verkkolehti julkaisi äskettäin analyysin valtiosta, jonka väestörakenne muuttuu radikaalisti. Uudet kansalaiset antavat äänensä puolueille, jotka parhaiten ajavat heidän etujaan. Se tietää kylmää kyytiä nettoveronmaksajille.

Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ajatukselle, että yhteiskunnan jäsenet tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. Suomessa järjestelmän ytimessä on Kansaneläkelaitos (Kela), joka huolehtii muun muassa toimeentulotuen, asumistuen ja sairauspäivärahojen maksamisesta. Tämä järjestelmä toimii vain, jos siihen kohdistuu kansalaisten luottamus. Kelan tukien väärinkäytökset eivät ole vain yksittäisten tapausten ongelma, vaan ne voivat heikentää koko hyvinvointivaltion toimintaa ja oikeutusta, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Perussuomalaiset on autoilijoiden asialla ja se näkyy myös hallituksen politiikassa. Teitä kunnostetaan kovaa vauhtia ja polttoainevero laskee entisestään. - Suomalaisessa politiikassa on alkanut vihdoin ja viimein tolkullisuuden aika punavihreän höperyyden jälkeen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.

Hyvinvointivaltiossa erilaiset tuet muodostavat valtavan kasan rahaa, joka on revitty ahkerien veronmaksajien selkänahasta. Valitettavan moni näkee oikeudekseen varastaa muiden työn tuloksen ja vaikeuttaa tukea todella tarvitsevien asemaa. Oikeudenmukaisella yhteiskunnalla on perustavanlaatuinen velvollisuus suojella nettomaksajien työn tulosta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään opposition välikysymystä vientivetoisesta palkkamallista, jolla hallitus pyrkii turvaamaan Suomen julkisen talouden kantokykyä. Punavihreä oppositio, jonka joukosta keskusta kerta toisensa jälkeen löytää itsensä, on tähän saakka vastustanut käytännössä kaikkia hallituksen työmarkkinauudistuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen on kuitenkin varma siitä, ettei oppositiokaan tulisi yhtään niistä perumaan, koska tietää itsekin uudistusten olevan välttämättömiä Suomen taloudelle ja hyvinvointivaltiolle.

Eduskunta käsitteli tänään nykyisen hallituksen toista talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä talouden tilannekuvaa oleellisesti parempana kuin vuosi sitten, vaikka korot ovatkin laskussa ja orastavaa talouskasvua on näköpiirissä. Julkisen talouden krooninen menojen ja tulojen epäsuhta on edelleen valtava.

Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.