Viime aikoina on kuohuttanut niin sanottu Vuosaaren tyttöjengi, jonka johtohahmona on pidetty 11-vuotiasta tyttöä. Mukana löyhässä porukassa on useita alle 15-vuotiaita tyttöjä.
Mielipiteensä asiasta kertoo nyt johtaja Kaisa Tammi, jolla on 30 vuoden työkokemus Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa. Valtaosan tuosta ajasta hän oli vankilanjohtajan töissä Hämeenlinnassa. Vuosina 2022–2023 hän johti naiserityistä rikosseuraamuskeskusta ja organisoi naistyötä. Tammen aikana Vanajan vankila muuttui sekavankilasta naisten avovankilaksi. Häneltä on ilmestynyt myös kirja Naisvankilan pomo.
Tammi sanoo, että ei tunne Vuosaaren tapausta tarkemmin mutta ei näe siinä sinänsä mitään erityisen poikkeuksellista.
– Meillä on aina nähty yksittäistapauksia ja lapsia, jotka toimivat poikkeuksellisesti. Nykyajan lapset altistuvat aikamoisille asioille. Puhelimessa on auki maailma, jota kukaan aikuinenkaan ei hallitse. Siellä on sairasta väkivaltaa, sotia, pornografiaa, ihmisten kiduttamista. Jos ei ole sellaista kasvuympäristöä, joka huolehtii, voi näille altistua jo hyvin varhain.
Tammi erittelee syitä, miksi lapset hakeutuvat erilaisiin porukoihin tai jengeihin.
– Me tiedämme, että osa rikoksia tekevistä lapsista tulee taustoista, joissa he eivät ole pärjänneet oikein missään, kuten koulussa, kaveriporukoissa tai harrastuksissa. Ja jos lapsi kokee, ettei löydä oikein mitään paikkaa tai porukkaa, jossa tulisi nähdyksi ja jossa pärjäisi, on mahdollista, että hyväksyntää aletaan hakemaan esimerkiksi rikoksia tekevistä tai päihteitä käyttävistä porukoista.
Koulukodeissa enemmistö poikia
Tällä hetkellä Kaisa Tammi on valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja. Hän kuvaa, millaisia lapsia ja nuoria valtion viidessä koulukodissa on.
– Suomessa on päivittäin lastensuojelulaitoksiin sijoitettuna noin 8 000 lasta. Näistä 2–3 prosenttia eli vajaat 300 lasta vuodessa on sijoitettu koulukotiin, joka on lain mukaan viimesijainen sijaishuollon paikka.
Valtion koulukodeissa on kahdenlaisia asuinyksiköitä. Toiset ovat tavanomaisempia lastenkotiyksiköitä, ja niistä käsin lapset käyvät koulua koulukodin koulussa samalla tontilla. Toiset taas toimivat erityisen huolenpidon yksikköinä, joka on puuttuvinta sijaishuoltoa, eli lapset toimivat ja liikkuvat koko ajan aikuisen kanssa.
– Erityinen huolenpito on nykyisen lastensuojelulain puuttuvinta laitossijaishuoltoa ja rajoitustoimenpide.
Koulukodeissa poikia on noin 70 prosenttia ja tyttöjä 30 prosenttia. Tammen mukaan puuttuvin hoito on poikavoittoista, kun taas tavanomaisissa yksiköissä tyttöjen ja poikien osuudet ovat suunnilleen samat.
Pääsyy sijoitukseen ovat laittomat huumeet
Koulukodeissa on useampia 13–14-vuotiaita, mutta keskimäärin koulukotisijoituksen alkaessa lapset ovat 15-vuotiaita.
Sijoituksen syy tilastoidaan. Yleisin ensisijainen syy sijoitukseen ovat laittomat päihteet eli huumeet.
– 45 prosenttia sijoituksista johtuu huumeista. Päihteiden käyttö on viime vuosina näytellyt entistä isompaa syytä koulukotisijoituksen takana. Muita syitä ovat aggressiivinen käytös, psyykkinen oireilu ja itsetuhoisuus, rikollisuus ja jengirikollisuus sekä karkailu eli hatkailu. Tyttöjen kohdalla korostuvat psyykkinen oireilu, mielenterveysongelmat ja hatkailu.
Vankilassa naisia on paljon vähemmän kuin tyttöjä koulukodissa. Alle kymmenen prosenttia vangeista on tyttöjä. Tähän Tammi näkee monia syitä.
– Tytöille on usein tarjolla erilaisia elämänpolkuja. Kiistaton fakta on, että miehet päätyvät useimmin rikoksen tekijöiksi ja uhreiksi.
Limingan kuntouttava suljettava laitospalvelu
Lastensuojelulakiin on tulossa muutoksia, jotka ovat parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. Lakimuutos vaikuttaa valtion koulukotien työhön. Tulevassa lainsäädännössä on uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu. Valtion koulukodeille asetetaan velvoite tuottaa sitä. Ensimmäiset uudenlaiset yksiköt on suunniteltu Limingan koulukotiin.
– Kyseessä on lastensuojelullinen toimenpide. Yritetään puuttua lapsen käytökseen. Näitä lapsia ei voi auttaa, jos heitä ei pysäytetä. Autamme heitä raittiiksi ja olemaan selvin päin.
– Tarjoamme kuntoutusta ja erilaisia vaihtoehtoisia harrastuksia. Tavoitteena olisi ehkäistä rikollisen identiteetin muodostumista lapselle. Koulunkäynti suojelee. Elämässä on muitakin vaihtoehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on tyytyväinen lakiuudistukseen.
– Vihdoin tulee rotia sijaishuoltopaikkoihin, kun oikeus asettaa kasvatuksellisia rajoja kirjataan selvästi lakiin. Rajaamis- ja poisotto-oikeus koskee myös älylaitteiden käyttöä. Oli todella tärkeää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjasi mietintöönsä toimenpidealoitteeni mukaisen maininnan siitä, että hiljattain annettuja kansallisia digisuosituksia voidaan noudattaa myös sijaishuoltopaikoissa.
Liminka on yksi valtion koulukodeista ja vanha instituutio. Sitä on remontoitu, ja tilat ovat nykyaikaiselle toiminnalle hyvät. Entä kuka päättää, että lapsi sijoitetaan juuri sinne?
– Sosiaalityöntekijällä on iso valta ja vastuu päättää. Ohjautumisen kriteereitä työstetään parhaillaan. Toiminta on alkamassa 1.1.2027, Kaisa Tammi summaa.
Ei ammuta tykillä kärpästä
Alle 15-vuotiaat lapset eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mitään ei voi tehdä.
– Virkamiehenä olen hämmästynyt, että nostetaan käsiä pystytään ja sanotaan, että mitään ei voi tehdä. Ei kukaan lapsi voi käyttäytyä miten tahansa, Tammi painottaa.
Hänen mielestään epätoivottua käytöstä pitää selvittää ja kaivaa esille juurisyy, mistä se johtuu. Toimet ja puuttumiset tulee mitoittaa oikein kunkin yksilön kohdalla. Liian kovat puuttumistavat lievemmän tason ongelmien kohdalla voivat jopa pahentaa tilannetta. Se on tutkittua tietoa.
– Ei ammuta tykillä kärpästä. Jos lapsi sijoitetaan saman tien kaikkein tiukimpaan lastensuojelulaitokseen, tilanne voi pahentua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mielestä yhteiskunnan tärkein tehtävä on suojella lapsia ja luoda turvallisuutta.
– Lastensuojelulakia on parannettava, jotta apua saataisiin ajoissa ja voimme toimia ennaltaestävämmin, kun riskit ovat tiedossa ja ne tunnistetaan ajoissa.
Turvallinen lapsuus on perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Lähiomainen voi olla viranomainen
Yksilön kohdalla Kaisa Tammi pyrkisi ihmisen kokoiseen ratkaisuun. Lastensuojeluviranomainen tulee mukaan. Väkivallalle on monia syitä, ja sen taakse pitää nähdä. Yksi syy on päivänselvä.
– Väkivaltaa käyttävä lapsi on nähnyt itse väkivaltaa, se on selvää. Väkivalta tulee harvoin itsestään.
Kun puhutaan vanhempien vastuusta kasvattamisessa, siihenkin on yksi tärkeä neuvo.
– Aikuiset eivät saa kohdistaa väkivaltaa lapsiin.
Toisaalta Tammi huomauttaa, että meillä on monenlaisia vanhempia. Aina vanhempien kyvyt eivät riitä lapsen kasvattamiseen. Tarvitaan myös muiden aikuisten ja joskus myös ammattilaisten apua kasvattamaan lapsia. Lapsen elämän ei tule mennä alamäkeen.
– Sosiaaliset ja hyvinvointivaltion turvaverkot astuvat apuun. Joskus viranomainen on lähiomainen. Joskus lapsen elämässä viranomaisista tulee niitä tärkeimpiä auttajia.
Naissukupuoli suojaa rikoksilta
Onko tyttöjen ja naisten tekemä väkivalta lisääntynyt?
– Tytöt ja naiset tekevät vähemmän väkivaltaa kuin pojat ja miehet. Jostain syystä naissukupuoli tuntuu suojelevan rikoksilta ainakin enemmän kuin miessukupuoli.
Tammi sanoo, että meillä on moninaistunut yhteiskunta. Olemme sotasukupolvien jälkeläisiä, ja joillain on myös tuoreita sotatraumoja. Lapsuuden aikaiset ongelmat nostavat riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
– Silti ihminen on käsittämättömän sopeutuva otus. Vaikka olisi ollut haitallisia kokemuksia, moni meistä pärjää kuitenkin ihan hyvin ilman rikoksia.
