PS ARKISTO
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kritisoi Opetushallituksen uutta erityisoppilaiden arviointimallia, joka hänen mukaansa murentaa suomalaisen peruskoulun arvioinnin uskottavuutta. Hän viittaa kritiikissään Helsingin Uutisten juttuun, jossa koulutuskentän ammattilaiset antoivat omat näkemyksensä.
Ari Koposen mukaan rajatun oppimäärän oppilaille käytännössä automaattisesti annettava hyväksytty arvosana vie merkityksen ahkeruudelta, yrittämiseltä ja todelliselta osaamisen arvioinnilta. Hän muistuttaa, että koulun tehtävänä on kannustaa oppimaan eikä luoda järjestelmää, jossa lopputulos on sama riippumatta työmäärästä tai osaamisesta.
– Nuorille ei saa viestiä, ettei työnteko kannata. Arvosanan pitää perustua osaamiseen, Koponen painottaa.
Koposen mukaan opettajat ovat syystä turhautuneita tilanteeseen, jossa hallinnollinen työ lisääntyy samalla kun oppimistulokset heikkenevät. Hänen mukaansa arvioinnin epäselvyys kohtelee oppilaita epäreilusti, jos sama osaaminen voi eri kouluissa johtaa eri arvosanaan. Tämä vaikeuttaa myös yhteishaun oikeudenmukaisuutta sekä oppilaitosten mahdollisuuksia arvioida opiskelijoiden todellista osaamistasoa.
– Jos arviointi ei ole yhtenäistä, kukaan ei voi tietää, mitä päättötodistuksen numero todellisuudessa tarkoittaa. Se ei ole oikeudenmukaista oppilaille eikä jatko-opintoihin valitseville oppilaitoksille, Koponen toteaa.
Koponen pitää tärkeänä, että tilanteeseen puututaan eduskunnan käsittelyssä olevalla osaamistakuulla. Hänen mukaansa uudistus palauttaa kouluun selkeät pelisäännöt, vahvistaa perustaitojen oppimista ja yhtenäistää arviointia koko maassa. Oppiaineiden tavoitteita selkeytetään ja vuosiluokalta toiselle etenemiseen määritellään vähimmäisosaamisen taso, jotta jokaisen oppilaan perustaidot voidaan aidosti varmistaa.
– Suomalaiset ansaitsevat koulun, jossa työnteko palkitaan, arviointi on oikeudenmukaista ja osaamisesta pidetään kiinni. Osaamistakuulla palautetaan peruskouluun pala maalaisjärkeä, Koponen iloitsee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää perusopetuslain uudistamista osaamistakuun kautta välttämättömänä, jotta lasten ja nuorten oppimisen taso saadaan käännettyä nousuun.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Perusopetuslakia uudistetaan osaamistakuulla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt valmistelemaan. Tällä nykyisen hallitusohjelman kirjauksella halutaan nostaa lasten ja nuorten oppimisen ja osaamisen taso. Myös heikkoja Pisa-tuloksia pyritään kohentamaan, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
