Bild-lehti uutisoi, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan ei näe tällä hetkellä riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa.
Khan on hakenut pidätysmääräyksiä Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja entiselle puolustusministerille Joav Gallantille epäillyistä rikoksista – mutta ei ole nostanut kansanmurhasyytettä.
Brittiläis-amerikkalaisen toimittajan Mehdi Hasanin haastattelussa pääsyyttäjä Khan taustoitti päätöstään. Hän korosti, etteivät syyttäjät voi toimia poliittisten iskulauseiden tai julkisen paineen perusteella, vaan ainoastaan todisteiden pohjalta.
Tutkinnat eivät ole päättyneet
Toimittaja Hasan huomautti Khanille, että lukuisat asiantuntijat, mukaan lukien Khanin edeltäjä Luis Moreno Ocampo, ovat jo luokitelleet Israelin sodankäynnin kansanmurhaksi. Khan kuitenkin painotti, että Kansainvälinen rikostuomioistuin tarvitsee tällaisen syytteen tueksi konkreettista todistusaineistoa – eikä hän katso sellaista näyttöä tällä hetkellä olevan.
– Olisi vastuutonta toimia pelkän julkisen paineen perusteella. Toimimme todisteiden pohjalta, Khan sanoi ja lisäsi:
– Tutkinnat eivät ole päättyneet. Ne jatkuvat edelleen.
Tällä hetkellä myös Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) käsitellään Etelä-Afrikan nostamaa kannetta, jossa Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. ICJ ei ole kuitenkaan toistaiseksi ratkaissut, onko Israel syyllistynyt kansanmurhaan, vaan oikeusprosessi on edelleen kesken.
Etelä-Afrikan läheiset suhteet Hamasiin
Etelä-Afrikka on profiloitunut voimakkaasti Israelia kritisoivana valtiona. Maan tiiviit suhteet Venäjään, Iranin islamistiseen hallintoon ja palestiinalaisliikkeisiin sekä Durbanin vuoden 2001 konferenssin merkitys modernin anti-Israel-aktivismin rakentumisessa ovat herättäneet kysymyksiä siitä, missä määrin oikeusprosessiin liittyy myös geopoliittisia ja ideologisia motiiveja.
Esimerkiksi Etelä-Afrikan hallitseva ANC-puolue (African National Congress) on ylläpitänyt läheisiä suhteita terroristijärjestö Hamasiin jo vuosia. Hamasin johtaja Khaled Mashaal vieraili ANC:n kutsusta Etelä-Afrikassa vuonna 2015, ja vuonna 2018 ANC sekä Hamas sopivat yhteistyöstä Israelin vastaisten BDS-kampanjoiden edistämisessä. Lokakuun 7. päivän Hamasin-iskujen jälkeen Etelä-Afrikan hallitus sai kritiikkiä hitaasta Hamasin tuomitsemisesta sekä ulkoministeri Naledi Pandorin yhteydenpidosta Hamas-johtaja Ismail Haniyehiin.
ICC:lle tutkintapyyntö 14 Hamas-johtajasta
Viime viikolla uutisoitiin myös uudesta ICC:lle jätetystä tutkintapyynnöstä, jossa palestiinalainen gazalaismies vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Mies menetti Gazan sodassa vaimonsa, lapsensa ja muita perheenjäseniään. Häntä edustavat yhdysvaltalaiset asianajajat Elliot Malin ja entinen Yhdysvaltain oikeusministeriön sotarikossyyttäjä Eli Rosenbaum sekä ranskalainen asianajaja Sarah Scialom.
Tutkintapyynnössä Hamasia syytetään muun muassa palestiinalaissiviilien käyttämisestä ihmiskilpinä, hyökkäyksistä siviilejä vastaan, kidutuksesta sekä lasten käyttämisestä sodankäynnissä. Asianajajien mukaan Hamasin toimintatavat olivat keskeinen syy Gazan korkeaan siviiliuhrien määrään ja laajaan tuhoon.
Juridisesta termistä tuli poliittinen slogan
Amnesty International julkaisi joulukuussa 2024 raportin, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Amnesty Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson on käyttänyt Israelin toiminnasta Gazassa kansanmurha-termiä näkyvästi julkisuudessa. MTV Uutiset siteerasi Johanssonia jo joulukuussa 2024 julkaistussa jutussa, jossa hän kuvaili Gazan tilannetta ”meneillään olevaksi kansanmurhaksi”.
Osa suomalaismedioista on käyttänyt myös kansanmurha-termiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna, että ”YK:n valtuuttaman riippumattoman tutkintakomission, kansanmurhatutkimuksen järjestön sekä useiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Israel on syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan”.
Samankaltaista kehystystä on nähty myös Ylen uutisoinnissa.
Termiä on käytetty myös suomalaisessa politiikassa. Vasemmistoliitto tiedotti kaksi vuotta sitten keväällä, että ”Israel toteuttaa Gazassa kansanmurhaa”.
Vertailun vuoksi: vasemmistoliitto vastusti välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädettyä rajalakia vedoten kansainväliseen oikeuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen, mutta käytti samaan aikaan kansanmurha-termiä ennen kansainvälisten tuomioistuinten lopullisia ratkaisuja.
Myös puolueen puheenjohtaja Minja Koskela on käyttänyt Israelin toiminnasta Gazassa kansanmurha-termiä toistuvasti esimerkiksi eduskuntapuheissaan.
Humanitaarinen työ vai ideologinen aktivismi?
The Atlanticin keväällä 2025 julkaistu artikkeli The Double Standards of the Human Rights World toi julki Amnesty-johtajien sosiaalisen median julkaisuja, joissa Israelia kuvailtiin ”apartheid-valtioksi”. Osa järjestön johdosta on puolustanut myös väkivaltaista ”vastarintaa” siirtomaavallan vastaiseen ajatteluun vedoten.
The Atlantic todensi myös, että Amnestyn Israelin osaston yritys tuomita sekä antisemitismi että islamofobia pysäytettiin järjestön kansainvälisen johdon toimesta ”mainehaittaan” vedoten.
Artikkelissa haastateltiin myös nykyisiä ja entisiä Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöitä. Osa heistä arvosteli järjestön ideologista ilmapiiriä, jossa keskustelu on keskittynyt kolonialismiin ja rasismiin samalla kun Hamasin rooli ja ihmiskilpien käyttö jäivät vähäiselle huomiolle.
The Atlanticin mukaan järjestö kuvasi Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemää hyökkäystä X:ssä ”Israelin ja Gazan väliseksi eskalaatioksi” eikä nimennyt Hamasia suoraan hyökkäyksen tekijäksi.
Gazassa ja Itä-Jerusalemissa työskennelleet työntekijät kuvasivat The Atlanticille Hamasin läsnäoloa sairaaloissa ”avoimeksi salaisuudeksi”.
– Tiesin, että Hamas oli siellä. Olin kokouksissa, joissa tämä tehtiin hyvin selväksi. Osa ovista oli piilossa. Oli yksiköitä, joihin ei päässyt sisään ja joiden ovilla oli aseistettuja vartijoita, työntekijä kertoo The Atlanticin haastattelussa.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö kieltäytyi kommentoimasta asiaa The Atlanticille.
Hamasin nimen mainitseminen vaikeaa
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on puhunut Hamasista usein yleisluontoisesti ”aseellisina ryhminä” tai konfliktin taustatekijänä. Se on myös välttänyt suoria viittauksia Hamasin toimintaan sairaaloissa. Käytännössä ainoa julkinen poikkeus nähtiin alkuvuonna 2026, kun järjestö keskeytti osan toiminnastaan gazalaisessa Nasserin sairaalassa vedoten aseistettujen miesten läsnäoloon, epäiltyihin aseiden siirtoihin sekä potilaiden pelotteluun. Järjestö ei tällöinkään nimennyt Hamasia suoraan.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on myös vaatinut kansainvälistä yhteisöä estämään ”kansanmurhan riskin Gazassa” ja viitannut Kansainvälisen tuomioistuimen Etelä-Afrikan Israelia kohtaan nostamaan kansanmurhakanteeseen.
Järjestö ilmoittaa verkkosivuillaan: ”Olemme riippumattomia, puolueettomia ja neutraaleja.”
