
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

LEHTIKUVA
Viikon 20/2026 luetuin
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Se tavallisin tapaus oikeusistuimessa tänään on se, että henkilö tuomitaan hyötyä tuottaneesta rikoksesta ja tämä hyöty tuomitaan menetetyksi valtiolle. Kyseessä on niin sanottu tavallinen hyödyn menettäminen.
Voi myös käydä niin, että rikoksen selvittämisen yhteydessä löydetään vailla uskottavaa laillista alkuperää olevaa omaisuutta kuten kelloja, autoja ja vaikka satoja tuhansia euroja pakastimesta. Viranomaiset ovat voimattomia, koska epäillyllä ei ole minkäänlaisia tuloja mutta omaisuutta ei voi kohdistaa mihinkään tiettyyn rikokseen.
Selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamus voidaan pian tuomita, jos esitutkinnassa tunnistetun omaisuuden olisi syytä olettaa olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Syyttäjältä vaadittavaa näyttöä omaisuuden alkuperästä alennetaan, eikä mitään yksittäistä rikosta tarvitse näyttää toteen.
Jos näyttö ei riitä tuomioon mistään rikoksesta mutta poliisi on saanut tutkinnassa haltuunsa selvästi epäilyttävää omaisuutta, niin nyt EU:n uusi konfiskaatiodirektiivi edellyttää menettämisseuraamusta. Eli vaikka tuomiota ei tule, rikoksella hankittu omaisuus menee valtiolle. Ruotsissa vastaava lainsäädäntö on jo voimassa.
– Tässä ei tosiaan tarvitsisi näyttää toteen yhtään yksittäistä rikosta, näyttövelvollisuus omaisuuden alkuperästä olisi syyttäjällä mutta sitä vaadittua näyttökynnystä olisi alennettu. Sitä ei tarvitse näyttää toteen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin rikokseen syyllistymistä, toteaa lainsäädäntöneuvos Sampo Brander oikeusministeriöstä.
– Sitten on vastaajan asia tarjota vastanäyttö eli mikä sen omaisuuden lähde ja alkuperä on. Jos hän ei sinä tilanteessa mitään uskottavaa pysty esittämään, niin omaisuus voitaisiin tuomita menetetyksi.
Vakavat rikokset ja järjestäytynyt rikollisuus ovat merkittävä uhka kansalliselle turvallisuudelle. Hallitus pitääkin uusia toimia välttämättöminä. Erittäin väkivaltainen tilausrikollisuus on jo todellisuutta Suomessa ja yhä väkivaltaisemmat huumekaupan ryhmittymät jakavat markkinoita uudelleen.
– Tästä syystä meidän täytyy etsiä keinoja, jotta toimivaltaiset viranomaiset saavat tehokkaat keinot tutkia ja torjua rikollisuutta, perustelee oikeusministeri Leena Meri ministeriönsä ajankohtaisia lainuudistushankkeita.
– Tämä on erityisesti viesti nuorille, että he eivät lähtisi mukaan huumausainerikollisuuteen. Rikos ei todellakaan kannata, Meri painottaa.
Pakkokeinolakiin on samaten tekeillä muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi kotietsintään ja (rikokseen) osallistuvan tietolähteen käyttö sallitaan. Myös vangitsemiseen liittyviin perusteisiin ja ulosottolakiin on tulossa muutoksia.
Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 23. marraskuuta 2026, jolloin muutosten taustalla osaltaan olevan EU-direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyy.
Oikeusministeri kertoo, että uudistus samalla antaa poliisille uusia työkaluja, joilla jatkossa rikollinen saadaan kiinni ajoissa.
Perussuomalaisten tavoite on selvä: rikollisuuden ei pidä kannattaa koskaan!
— Leena Meri (@leena_meri) May 12, 2026
Tämän viestin toin ilmi tänään median edustajille ajankohtaisten lakihankkeiden taustatilaisuudessa.
Haluamme antaa poliisille työkalut, joilla rikollinen saadaan kiinni ajoissa.
Tulossa on merkittävä… pic.twitter.com/qux6xk9e7J
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää