Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Perusopetusjohtaja Ville Raatikainen vahvisti ryhmämäärät heinäkuussa viranhaltijapäätöksellä. Edellisenä lukuvuonna oppilaita oli noin 4 400, ryhmiä 316 ja kieliä 52, kertoo Helsingin Uutiset.

Opetus on vapaaehtoista ja täydentävää, ja se pidetään yleensä koulupäivän jälkeen. Oppilas voi joutua siirtymään toiseen kouluun.

Yle kertoi syyskuussa 2024 oman äidinkielen opetuksen kustannukseksi noin 600 000 euroa vuodessa. Opetusta on rahoitettu osittain valtionavustuksella. Nykyistä avustusta ja kaupungin nettokustannusta ei ole julkaistu.

Kaksikielinen opetus on koululle yksikielistä kalliimpaa kielilisien, materiaalien ja suunnitteluajan vuoksi. Suomi toisena kielenä -opetus maksoi Helsingille Ylen vuoden 2023 selvityksen mukaan runsaat 11 miljoonaa euroa, josta valtio kattoi hieman yli kolme.

Vieraskielisten määrä vaikuttaa koulun valintaan

Suomen Uutiset kertoi kesällä, että monet vanhemmat valitsevat asuinpaikkansa lähikoulun mukaan.

Suomen Uutisten selvityksen mukaan kymmenessä koulussa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä ja Itäkeskuksen peruskoulussa osuus on 71,3 prosenttia. Koko kaupungin perusopetuksessa vieraskielisiä on hieman yli neljännes.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Annette Ukkola totesi Ylen jutussa, että koulushoppailu on Suomessa vielä melko vähäistä: 93 prosenttia ensimmäisen luokan aloittavista menee kunnan määrittämään kouluun. Valikointi keskittyy hänen mukaansa etenkin alueille, joissa asuu vieraskielisiä.

Ukkolan mukaan koulun välttäminen sillä perusteella, että siellä on paljon suomea toisena kielenä opiskelevia oppilaita, ”voi näyttää rasismilta”.

Todennäköisempi selitys on käytännöllisempi: vanhemmat hakevat lapselleen parasta oppimisympäristöä ja valitsevat koulun oppimistulosten ja työrauhan mukaan. Jopa Helsingin kaupunginvaltuuston demaripuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on sanonut ymmärtävänsä vanhempia, jotka pohtivat alueen kouluja asuinpaikkaa valitessaan.

Perustelut ontuvat

Pääkaupunkiseudulla koulushoppailu on tunnustettu ilmiö. Miksi sitten kaupunki edelleen laajentaa kielivalikoimaansa?

Vastaus lienee päätöksentekotavassa. Oman äidinkielen ryhmät muodostuvat ilmoittautumisten mukaan. Perusopetusjohtaja päättää ryhmien enimmäismäärän ja kielivalikoiman käytettävissä olevan budjetin puitteissa, eikä valtuusto äänestä yksittäisistä kielistä.

Perusteluna tarjontaan on kotoutumisen ja monikielisyyden tukeminen. Apulaispormestari Reetta Vanhasen (vihr.) mukaan opetus rakentaa pohjaa suomen ja muiden kielten oppimiselle.

Toinen näkökulma on se, että suomea opitaan opiskelemalla suomea eikä jotain muuta kieltä.

Raatikainen: Ei edistä kotoutumista

Sen sijaan, että Helsinki vahvistaisi suomen (tai ruotsin) opetusta, kaupunki tarjoaa lisää marginaalista kielikoulutusta. Mikään ei viittaa siihen, että eksoottisten kielten tarjonta hidastaisi eriytymistä. Se saattaa pikemminkin lisätä segregaatiota.

Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Mika Raatikainen ei pidä 54 eri kielen opettamista järkevänä.

– Se ei nopeuta kotoutumista mitenkään. Samalla rahalla saataisiin järkevämpia tuloksia, jos opetettaisiin suomea ja ruotsia, Raatikainen sanoo.

– Jos haluaa opiskella urdua, arabiaa, hepreaa tai vaikkapa klingonia, niin sen voi tehdä vaikkapa netissä tai ihan itsekseen. Itse opiskelen netissä italiaa, eikä se maksa kaupungille mitään.