LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suurin osa suomalaisista kannattaa julkisen talouden sopeuttamisen jatkamista ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Menoleikkauksia kannattaa 61 prosenttia suomalaisista, mutta veronkiristysten kannalla on vain 38 prosenttia, selviää EVAn tuoreesta tutkimuksesta.
Valtaosa suomalaisista (72 %) haluaa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan menoleikkausten kannatus on kasvanut vuodentakaisesta kymmenen prosenttiyksikköä 61 prosenttiin.
Myös veronkiristysten kannatus on lisääntynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Niitä kannattaa kuitenkin vain 38 prosenttia suomalaisista, kun taas 45 prosenttia vastustaa verotuksen kiristämistä.
Julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen saa enemmistön tuen kaikkien kuuden suurimman puolueen äänestäjiltä.
Kannatus on suurinta kokoomuksen (93 %), perussuomalaisten (88 %) ja keskustan (81 %) äänestäjien keskuudessa.
Myös vihreiden (66 %), SDP:n (60 %) ja vasemmistoliiton (56 %) kannattajien enemmistö haluaa jatkaa julkisen talouden tasapainottamista.
– Hallituksen leikkauksista käydystä kovasta keskustelusta huolimatta suomalaiset eivät halua lopettaa sopeuttamista. Enemmistö hyväksyy menoleikkaukset, mutta veronkiristyksille vastaavaa tukea ei löydy, sanoo analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Vaikka suomalaiset kannattavat julkisen talouden sopeuttamista, he eivät usko poliitikkojen kykyyn toteuttaa tarvittavia säästöjä.
Vastaajista 63 prosenttia arvioi, ettei mikään hallitus pysty toteuttamaan seuraavalle vaalikaudelle arvioitua 8–11 miljardin euron sopeutusta. Lisäksi 65 prosenttia epäilee, etteivät päättäjät saa valtionvelkaa kuriin ilman ulkopuolista pakkoa.
– Suomalaiset haluavat velkaantumisen kuriin, mutta eivät usko poliitikkojen kykenevän siihen. Tämä saattaa osaltaan selittää veronkiristysten vieroksuntaa. Kasvavien kustannusten ja korkopaineiden oloissa kotitaloudet haluavat varmistaa, että omat rahat riittävät menoihin, Metelinen toteaa.
Valtionvelan nopean hillitsemisen hyvinvoinnin ja etuuksien leikkauksista huolimatta hyväksyy vain 37 prosenttia suomalaisista. Hyvinvointivaltiota pitää silti hintansa arvoisena 64 prosenttia vastaajista.
EVAn tutkimukseen vastasi 2 020 henkilöä 8.–22. syyskuuta. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
AlfaTV:n Ajassa-ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että Suomen korkea veroaste vaatii suunnanmuutosta, sillä verotuksessa on jo ylitetty raja, jossa veronmaksajan rasitus käy liian suureksi. Erityisesti työn ja yrittämisen verotusta pitäisi keventää.
Vaikka sekä leikkaukset että veronkiristykset heikentävät taloutta lyhyellä tähtäimellä, tuore tutkimus kertoo, että verojen noston haitat ovat huomattavasti suuremmat. Etlan toteuttama tuore tutkimusraportti suosittelee kokonaisvaltaista sopeutusta, johon kuuluu myös kasvua tukevia uudistuksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom menee hiljaiseksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin ehdotuksista vuosi ennen vaaleja. Bergbom muistuttaa, että vasemmistoliiton esittämät "kivat asiat" maksaisivat maltaita nykyisessä julkisen talouden kriisissä ja vaatisivat toteutuakseen todella kovia veronkorotuksia, minkä vasemmistoliitto toki itsekin ymmärtää: lista vasemmistoliiton esittämistä veronkorotuksista on pitkä kuin nälkävuosi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius korostaa ennakoitavan veroympäristön merkitystä Suomen talouskasvulle. Hänen mukaansa veronkiristykset heikentäisivät sekä tavallisten suomalaisten ostovoimaa että yritysten toimintaedellytyksiä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että perussuomalaiset ei tule esittämään veronkiristyksiä työhön eikä yrittämiseen. Myöskään kulutuspuolella ei ole varaa veronkorotuksiin, vaan mahdolliset lisäsäästöt toteutetaan menoja karsimalla.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
