Juha Mäenpää kertoi ymmärtävänsä sen, että kunnan, kuntalaisen ja kuntapäättäjän näkökulmasta datakeskukset voivat tuntua lähinnä lottovoitolta. Mäenpää kuitenkin korosti, että kansanedustajana joutuu asiaa katsomaan koko maan kokonaisedun kannalta. Hän arvosteli puheessaan datakeskuksia myös tietoturvanäkökulmasta. Mäenpään mukaan pilvipalvelujen sijasta yrityksissä ja ministeriöissä olisi syytä suosia fyysistä tallentamista.
– Tällaisen tietoturvariskin rakentamisen nojalla luontomme raiskaaminen ja sähköpulan aiheuttaminen on täysin järjetöntä. Fortumin 22-vuotinen sopimus sähkönmyynnistä Googlelle hipoo mielestäni maanpetoksellista toimintaa, hän jyrisi.
Datakeskukset eli konesalit toistuvat nyt julkisessa keskustelussa koko ajan. Mäenpää alkoi jo viime kaudella eduskunnan talousvaliokunnassa kysymään säännöllisesti asiantuntijoilta siitä, tuleeko datakeskuksista valtiolle enemmän verotuloja kuin niiden vuoksi nousee kansalaisten yhteenlaskettu sähkölasku. Professorit ja tohtorit vastasivat silloin kuorossa, että onpa hyvä kysymys.
Kokonaiskuva datakeskuksista puuttuu
Hän otti asian esiin myös Wärtsilän 190-vuotisjuhlassa, jonka paneelikeskustelussa Aalto-yliopiston professori Peter Lundin vastaus oli samanlainen kuin valiokunnassa kuultujen professorien.
– Saman yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner huomautti lokakuun alussa Ylen haastattelussa, ettei kenelläkään ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa datakeskusten täyttämästä Suomesta. Epäselväksi jää, kuinka suuri osa datakeskuksiin liittyvistä sijoituksista todella jää Suomeen ja miten konesalien kuluttama sähkö vaikuttaa koko yhteiskuntaan, totesi Mäenpää eduskunnan täysistunnossa.
Manner pelkää, että kysynnän kasvu nostaa sähkön hintaa paitsi kuluttajille myös perinteiselle teollisuudelle, kuten metsä-, kemian- ja metalliteollisuudelle, millä olisi laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi viennin heikentymisen kautta.
Uusi lakityökalu selvitystyöhön
Hallitus on päättänyt elinkeinoministeri Sakari Puiston johdolla tuoda eduskuntaan esityksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki datakeskusrekisteristä. Sen mukaan datakeskuksen ylläpitäjän tulisi tehdä Huoltovarmuuskeskukselle ilmoitus datakeskuksesta. Ilmoitusten perusteella Huoltovarmuuskeskus ylläpitäisi kansallista datakeskuksia koskevaa tilannekuvaa ja julkaisisi vuosineljänneksittäin julkisen datakeskuksia koskevan yhteenvedon.
– Tämä on loistava juttu. Kiitos siitä ministeri Puistolle! Vaadin itse viimeksi liki kuukausi sitten kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista. Erityisesti sähkön saatavuuden ja hinnan tulevaisuus on selvitettävä. Tämä uusi laki on oiva tai ainakin oikeansuuntainen työkalu tätä tavoitetta varten, kehui Mäenpää hallituksen lakiesitystä.
Askel oikeaan suuntaan
Ministeri Puisto vahvisti Mäenpään olleen aktiivinen datakeskusasiassa jo vuosia sitten.
– Muistan itse asiassa, että edustaja Mäenpää oli varmaan ensimmäinen edustaja, joka alkoi ottamaan tiettyjä epäkohtia esille talousvaliokunnassa, totesi Puisto vastauspuheenvuorossaan kansanedustajille.
Hallituksen esittämä laki datakeskusrekisteristä on joka tapauksessa askel kokonaisuuden hallitsemiseksi.
– Datakeskusten aiheuttamat haasteet eivät vielä tällä yksittäisellä lailla ratkea, mutta suunta on sentään oikea, Mäenpää päätti.
